Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Lintukoulun yölaulajaretki Kesäniemessä: Satakielen ilmaiskonsertteja ja pensassirkkalinnun sirinää – kuovi aloitti jo syysmuuton

Nokian Lintukoulun perinteisellä yölaulajien kuunteluretkellä 2. kesäkuuta saatiin nauttia kuuden satakielen ilmaiskonserteista ja pensassirkkalinnun kummallisen tuntuisesta sirinästä, jota helposti voisi luulla heinäsirkan ääneksi. Kuunteluretkeä opasti ja yölaulajia määritti väsymättömään tapaansa Anne Viitalaakso . –Eipä arvannut 25 henkilöä kokoontuessaan Kesäniemeen, että juuri siinä parkkipaikan vieressä lauloi yöllä yhden aikaan satakieli ja pensassirkkalintu, Anne Viitalaakso kertoi. –Alkuyöstä tuoksuivat kielot ja juhannusruusukin oli jo aukaissut kukkansa. Keltasirkku ilmoitti langalta reviiriään. Rusakot pomppivat pelloilla ja mäyräkin nähtiin. Kuljunlahdella kellui sinisorsia, telkkiä, isokoskeloita. Satakielien lisäksi kuunneltiin 10 ruokokerttusen, Kesäniemen ruovikoitten tyyppilajin kiihkeää ja juoksevaa lavertelua. Tervapääskyt saalistelivat haarapääskyjen ja parin räystäspääskyn kanssa hyönteisiä Kuljunlahden yllä. –Onneksi viitakerttunen kertoili yösatujaan ja kauniita matkintoja. Saimme kuulla myös erittäin taitavaa laulurastasta. Lehtokurppa kurnutti reviirillään ja pohjanlepakko hurahti aivan vierestä, Viitalaakso kuvaili onnistunutta kesäyön retkeä. Kehrääjää on vaikea nähdä Kesäyönä luonto ei nuku, vaan on täynnä mitä erilaisimpia ääniä. Kalervo Itkola oli ollut kartoittamassa ja kuvaamassa Harri Laurilan kanssa kehrääjän reviiriä Hempunmaan mäntykankailla. Kehrääjän erinomainen suojaväri tekee lajin vaikeasti havaittavaksi haudonta-aikana sen muniessa paljaalle maalle, mutta kehrääjän äänestä ei voi erehtyä: Pitkä monotoninen rukin ääntä muistuttava surina ”rrrrrrrrrrrrrr...”, joka voi jatkua yhteen menoon tuntikausia. Kalervo Itkolan havaintojen mukaan kehrääjän rukki alkaa surrata yleensä vasta keskiyöllä. Hempunmaalla se alkoi kello 23.30. Kehrääjä talvehtii Afrikan savanneilla ja palaa pesimään kallioisille mäntykankaille toukokuun lopussa. Ravinnokseen kehrääjä saalistelee yöperhosia ja ja muita lentäviä hyönteisiä. Kylmillä ja sateisilla säillä, jolloin hyönteiset eivät lennä, kehrääjä voi vaipua horrokseen säästäen näin energiaansa lämpimille öille. Kuovilla alkoi jo syysmuutto Yölaulajaretkellä kuunneltiin taivaalta myös haikeita kuovien syysmuuttoääniä ”kui-kui”. Kaksitoista kuovia matkasi kohti Länsi-Euroopan ja Brittein saarten talvehtimisseutuja. Kuovinaaraat jättävät poikasten hoidon koiraitten huoleksi ja aloittavat syysmuuton jo toukokuun lopulla. Koiraat ja nuoret linnut seuraavat perässä heinä-elokuulla. Kuiva hellejakso uhkaa pääskysiä Pitkä, kuiva hellejakso on pääskyille koettelemus, sillä sopivaa pesänrakennussavea on huonosti saatavilla, kun lätäköt ja savikot ovat kuivuneet. Birdlife muistuttaa, että pääskyjä voi auttaa yksinkertaisesti kastelemalla eli tekemällä lätäköitä sopiviin avoimiin savisiin paikkoihin tai tuomalla pihapiiriin rakennusaineeksi savea, mikä pidetään kosteana. Räystään alle naulattu poikittainen lauta on hyvä pesäalusta pääskyille. Näin pesät eivät pääse putoamaan saven kuivuessa. Tutuilla pääskyillä menee erittäin huonosti, sillä kaikki maassa pesivät pääskylajit ovat vähentyneet. Birdlifen mukaan räystäspääsky on vähentynyt tällä vuosituhannella noin 75 prosenttia. Haarapääskykanta on 2000-luvulla pienentynyt lähes 40 prosenttia. Törmäpääskykanta on romahtanut nopeasti 2000-luvulla alle puoleen. Pääskyjen vähenemisen pääsyynä pidetään hyönteisravinnon vähenemistä. Myös pikkulintujen pyynti on merkittävä syy, sillä Lasse J. Laineen mukaan pelkästään Nigeriassa pyydetään vuosittain 200 000 haarapääskyä ruoaksi. Pönttöbongaus ensi viikonloppuna Pönttöbongaus järjestetään jälleen 9.–10. kesäkuuta. Tapahtumassa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja tiedot havainnoista ilmoitetaan Birdlife Suomelle. Pönttöbongauksella kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä.