Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Tällainen tyttö on tähtifutaaja Jenni Kantanen: "Olen niin kova jännittäjä, että tarvitsen siihenkin joukkueen tukea"

Mitä miettii jalkapalloilija, joka on juuri sijoittanut Liettuan EM-kisoissa matalan vedon takakulmaan ja kirjoittanut samalla uuden luvun "Pikkuhelmarien" historiankirjaan? –Jalkapallo on siitä hieno laji, että se on niin arvaamatonta. Yksikin maali voi olla ratkaiseva, ja maalin voi tehdä kuka tahansa. Lajin monipuolisuuskin kiehtoo, sillä se ei riitä, että on hyvä vain yhdellä osa-alueella, Jenni Kantanen sanoo. Tuolla Kantasen laukauksella Suomen alle 17-vuotiaat tytöt nappasivat lukemin 2–1 EM-pronssia Englannin joukkueen nenän edestä. Samalla joukkue ansaitsi paikan MM-kisoihin. Kantanen painottaa sanaa joukkue, sillä vaikka hän nousi voittomaalin tekijänä kertaheitolla suomalaisten huulille, hän ei haluaisi itseään nostettavan jalustalle. Joukkuepeli on joukkuepeliä, jossa kaikilla pelaajilla on merkityksensä. –Itse olen vielä niin kova jännittäjä, että tarvitsen siihenkin joukkueen tukea. Mutta onhan se kieltämättä aika upeaa, että juuri meidän joukkue tämän teki, me oltiin näin hyviä, Kantanen jatkaa ja alkaa innostua. Rakkaus lajiin loistaa silmistä, kun puhutaan voiton merkityksestä kotimaiselle tyttöfutikselle. Tämä 2001 syntyneiden ikäluokka nosti jo Suomen ensimmäistä kertaa EM-kisoihin, ja marraskuussa Uruguayn MM-kisoissa on edessä vielä isommat kuviot. Sinne suuntaavaa joukkuetta ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta Kantanen sanoo olevansa "melko varma" siitä, että kutsu tulee. Olihan hän EM-turnauksessakin kentällä jokaisessa viidessä pelissä, ja kahdessa tuli pelattua täydet minuutit. Hän nauraa valmentajan ehkä huomanneen, että hän ei häviä kaksinkamppailuja. –Fyysisen vahvuuden lisäksi olen aika hyvä lukemaan peliä. Mitä enemmän on treenannut ja pelannut, sitä enemmän on alkanut nähdä omia vahvuuksiaan ja uskoa niihin. Kun tehdään, tehdään tosissaan Niin, vielä pari vuotta sitten maajoukkueessa pelaaminen tuntui nokialaistytöstä kaukaiselta haaveelta. Olisihan se siistiä, Kantanen sanoo ajatelleensa, mutta ei hän ole koskaan harjoitellut sen vuoksi tai sitä varten. Hän treenaa, koska jalkapallo on kivaa. Esikouluikäisenä, kymmenisen vuotta sitten, se näytti isoveljen tekemänä kivalta. Ja sitä se oli Nokian Pyryssäkin, jossa Kantanen harrastuksensa aloitti. Neljä vuotta myöhemmin seura vaihtui TPV:ksi, ja tällä kaudella Kantanen pelaa Tampereen Ilveksessä B-juniorien SM-sarjaa. Ja arvatkaapa mitä? Jalkapallo on kivempaa kuin koskaan. Harjoituksia on nyt seitsemän kertaa viikossa, mukaan lukien koulun kautta järjestetyt aamutreenit, joita vetävät Ilveksen valmentajat. –Tykkään siitä, että seura panostaa ammattimaisesti myös tyttöjen jalkapalloon ja treeneissä harjoitellaan tosissaan. Kun vielä saataisiin naisten urheilu samalla viivalle miesten kanssa, asiat olisivat aika hyvin, hän naurahtaa. Askel kerrallaan Sen haaveen toteutumisessa saattaa vielä tovi vierähtää. Siksi onkin parempi edetä yksi askel kerrallaan. Maajoukkueeseen pääseminen on jo saavutettu, lukion Kantanen suunnittelee käyvänsä neljässä vuodessa. Sen jälkeen hän haluaisi opiskella hierojaksi ja ryhtyä yrittäjäksi, jotta pystyisi suunnittelemaan työnsä jalkapallon mukaan, eikä toisinpäin. Toisaalta, hän toivoo myös pääsevänsä ulkomaille pelaamaan. Ehkä Ruotsiin, sillä siellä on kova ykkösliiga, josta voisi saada palkkaakin. Lisäksi se olisi aika lähellä kotia. –Kun tahto on kova, jokainen meistä voi tehdä juuri sitä, mitä haluaa. Niin minä uskon, ja toivottavasti voin auttaa muitakin uskomaan. Jenni Kantanen sanoo, ettei ole ollenkaan etevä pallokikkailija. Katso video.