Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hellyttävän lempeät jättiläiset esittäytyvät Pinsiössä – Honkaniemen tilalla vietetään kesäkuussa avoimien ovien päivää

–Kuvauslupa on kysytty kaikilta, mutta valitettavasti emme voi vaikuttaa siihen, kuka haluaa tänään poseerata, huikkaa Johanna Honkaniemi ja puikahtaa veräjästä laitumelle. Kesän ensimmäiset muutamat viikot ovat olleet sen verran kuivia, ettei kakkakasoja tarvitse juurikaan varoa. Kunpa keli pysyisi, niin heinää saataisiin paalattua ihan eri tavalla kuin kahtena edellisenä vuonna. –Meille kävi viime vuonna suhteellisen hyvin, mutta hevostiloilla ollaan kyllä ihmeissään. Onneksi pinsiöläiset ovat naapurisopuista väkeä. Eihän kesäkuun 9. päivänä vietettävässä avoimien ovien päivässäkään olisi ollenkaan samanlaista elonhenkeä, jollei Honkaniemen tilan pihaan karauttaisi niin lammasfarmari kuin mehiläistarhurikin, sekä varraspossun valmistaja. Kaikki naapureita, tietenkin. Majesteettinen Aidan Honkaniemen tilan isäntä Marko ja seuraavan sukupolven neljänsuoran kuopus Aapo ovat ehtineet kauas edellemme. Valtavat tukkahurmurit, tuttavallisemmin haikkuvasikat, ovat levittäytyneet puiden katveeseen parhaille varjopaikoille. Vasikat tepastelevat nuuhkimaan tuttuja käsiä, mutta muukalaisen suuntaan ne heittävät epäluuloisia katseita. Highland Cattle -rodulla, ylämaankarjalla, on Johannan mukaan vielä luontaista vaistoa jäljellä. Niistä ei millään tule ihmisen parasta ystävää, vaikka ne ovatkin kesyjä ja kiintyvätkin omistajiinsa. –Aidan on meidän silittelysonni, sitä pitäisi aina harjata ja rapsutella. Vaikka sen sarvet ovat aika vaikuttava näky, se osaa yleensä kulkea varovasti niiden kanssa, Marko jatkaa. Aidan on yleensä myös se, joka suostuu tyynesti olemaan näytillä vieraiden silmien alla. Ehkä se vähän nauttiikin huomiosta, sillä onhan se myös tilan siitossonnina melkoinen kunkku. Aidanin lisäksi tilan tottunein poseeraaja lienee some-julkkikseksikin noussut Frans, jota myös Suomen söpöimmäksi sonniksi kutsutaan. Nämä kaksi komistusta elelevät tilalla todennäköisesti vanhuuspäiviinsä asti. Ylämaankarja on lihakarjaa, joten sonnit laitetaan lihoiksi yleensä parin kolmen vuoden ikäisinä. Hienot taas astutetaan vasta jotakuinkin samanikäisinä, joten ylämaankarja on pitkäikäinen sijoitus. –Haluamme tarjota puhtaampaa ja lyhyemmän ketjun, eli suoraan tilalta teurastamolle ja takaisin myyntiin, kulkevaa lihaa. Lauhkeita ja vaatimattomia Vaikka toisaalta, sijoituksena ylämaankarja on kohtuullisen helppohoitoinen sellainen. Ne ovat paitsi erinomaisia maisemoijia, kesäisin ne eivät tarvitse laidunmaan lisäksi juuri muuta kuin riittävästi juomavettä ja sääsuojan. Ja no, niitä rapsutuksia tietenkin. –Kesällä ne tykkäävät hiippailla syömään aamuisin ja iltaisin, muuten ne märehtivät varjossa. Ne ovat myös aamu-unisia. Jos tänne tulee aamuseitsemältä, ne ovat aivan ihmeissään kyselemässä, että mitä ihmettä sinä täällä nyt jo teet, Johanna nauraa. Tällä hetkellä Honkaniemen tilalla asustaa parikymmentä sarvipäätä. Monia asioita on tällä hetkellä vireillä, kuten isomman tilapuodin rakentaminen ja uusien myyntikanavien luominen. –Pitää kehittää uusia tapoja toimia. Uskon, että kova työ palkitaan, sillä kyllä tämä maa tarvitsee meitä hulluja kokeilijoita.