Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Älä elä ruudulle

Luin yhtenä päivänä, että tutkimusten mukaan keskinkertainen ihminen viettää elämästänsä neljä vuotta katsellen puhelimen ruutua. Neljä vuotta voi vastata aikaa, jonka vietät lukiossa. Neljä vuotta voi vastata aikaa, jossa olet ehtinyt matkustella ympäri maailmaa paikoissa, joissa aina olet halunnut käydä. Nämä neljä vuotta, paikallasi, tuijottaen puhelintasi. Uskotaan, että internetin piti yhdistää ihmisiä, ja tottahan se on, netissä kaikilla näyttäisi olevan pitkät ystävälistat. Harmittaa kuitenkin fakta, että vain harvoilla pitkien ystävälistojen omistajista, on oikeassa elämässä yhtä monta hyvää ystävää. Netin piti yhdistää ihmisiä. Kuitenkin nykyään, useimpien ihmissuhteet ovat rikkinäisempiä kuin omien älylaitteiden näytöt. Ja silti suurimpana huolenaiheena on saada oman puhelimennäyttö korjattua. Ironista on myös se, että nämä uudet kosketusnäyttölaitteet vievät huomiotamme niin paljon muualle, että jätämme huomiotta oikean kosketuksen tunteen. Tämä kuitenkin on nykypäivää, emmekä voi siitä niin vain luopua. Eikä kuuluisikaan. Silti, jos olet vaikka lempiartistisi keikalla, älä kuvaa sitä kokonaan videolle. Kehottaisin ihmisiä nauttimaan ja ottamaan kaiken irti siitä kyseisestä spesiaalista hetkestä, muutenkin kuin ruudun läpi. Kun olet ystäviesi seurassa, älä tuijota puhelimesi ruutua. Juttele heille kasvotusten. Ole paikalla, ole läsnä. En varmasti ole ainoa, jota ärsyttää tilanne, jossa oikeasti haluaisit keskustella ystäviesi kanssa, ja kesken keskustelun he saavat viestin. Ihan sama mitä viestissä lukee, se näyttäisi nyt kiinnostavan ystävääsi enemmän kuin keskustelemanne asia. Kaikki tärkeä unohtuu siinä hetkessä, kun puhelin värähtää taskussasi. Muu ulkoinen maailma häviää hetkellisesti avatessasi puhelimesi koodin. Uskon, että itseni lisäksi on monia muita, jotka haluaisivat jonkinlaista muutosta elämäänsä. Olisi kiva saada jotain uutta perspektiiviä ja fiilistä arkipäivän kommelluksien keskelle. Mielestäni lisääntyneet ruudut ympäri maailmaa, niin puhelimet kuin tietokoneetkin, ohjaavat ihmisten mieliä ja mielialoja niin paljon, että huomiotta jäävät jotkin pienet hyvät hetket ja kokemukset. Näihin pieniin hetkiin meidän kuuluisikin tarttua tiukemmin, ja irrottaa otetta siitä yhdestä puhelinkapulasta, joka nykyään on keskipisteenä, minne ikinä menemmekään. Mitä jos emme siis luopuisikaan elämästämme netissä ja ruudun ääressä, vaan irtautuisimme siitä? Itse ainakin haluaisin elää maailmassa, jossa kaikki hymyilevät puhelimen akun ollessa viimeisillä prosenteilla. Sillä tällöin, olemme vain muutaman prosentin päässä kaivatusta inhimillisyydestä. "Ulkoinen maailma häviää hetkellisesti avatessasi puhelimesi koodin."