Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

7-vuotias Väinö-poika haki Siuronkalliolla teloitetun isänsä ruumiin äitinsä kanssa – Siurossa muistellaan sisällissodan aikaisia tapahtumia

Vihtori Lehtonen , 43, oli yksi niistä siurolaisista, jotka teloitettiin Siuronkallion metsikössä 100 vuotta sitten. Miehellä oli Iida-vaimonsa lisäksi kolme lasta. Lehtonen oli lämmittäjänä Engvistin tehtaan puuhiomolla ja asui perheineen tehtaan asunnossa. Kiirastorstaina häntä tultiin hakemaan työpaikaltaan. Hänet pidätettiin ja vangittiin. Toisena pääsiäispäivänä 1. huhtikuuta 1918 hänet ammuttiin Siuronkalliolla. Lehtosen nuorin lapsista oli vasta 7-vuotias Väinö -poika. Hän lähti äitinsä mukaan hakemaan isänsä ruumista. Lehtonen kuului Siuron työväenyhdistykseen. Jossain vaiheessa yhdistyksen kokouksia oli istuttu Lehtosen kotipirtissä. Hän liittyi myös punakaartiin ja oli mukana muonituskomiteassa. –Tiettävästi hän ei koskaan ollut rintamalla, Väinö Lehtosen pojanpoika Petri Lehtonen kertoo isovaaristaan. Linnavuoren metallityöväen ammattiosastoon kuuluu nykyään yli 1 000 jäsentä pääosin Agcolta, Patrialta ja Pursosta. Yhdistys järjestää viikon päästä lauantaina tapahtuman, jossa muistellaan sisällissodan aikaisia tapahtumia Siurossa. Yhdistyksen hallituksessa oleva Petri Lehtonen on yksi niistä siurolaisista, joille sisällissota merkitsee henkilökohtaista menetystä. –Teloitetut olivat usein syyttömiä. Teloituksen syynä saattoi olla se, että kuului työväenyhdistykseen, Lehtonen sanoo. Ammattiosasto ei ole aiemmin järjestänyt isoja tapahtumia, jotka olisivat olleet avoimia kaikille, ammattiosastoon kuulumattomille. –Nyt näimme, että tälle on sekä tarve että tilaus. On hyvä aika ottaa Siuron tapahtumat esiin, Lehtonen sanoo. Aivan yksin ammattiosasto ei tapahtumaa ole järjestämässä, sillä mukana on paikallisia yhdistyksiä, kuten Siuron teatterin kannatusyhdistys ja Kuljun omakotiyhdistys. Kuoromusiikkia on luvassa Nokian Työväen mieskuorolta. Verinen Siuro -kirjan kirjoittanut Lauri Lepola esitelmöi tilaisuudessa sadan vuoden takaisista tapahtumista. Lepola aloitti oman kirjansa kirjoittamisen toistakymmentä vuotta sitten ja sanoo, että kaikki uudet tutkimukset ovat löytäneet uusia sisällissodan uhreja. Vasta nyt on alettu tutkia esimerkiksi lasten kuolemia. –Kaikki inhimillisyys oli poissa. Se oli kansanmurha, jota ei voi sanoin kuvata eikä ymmärtää, Lepolas sanoo. Lepola käy omassa esitelmässään aluksi läpi sitä, millainen sisällissota oli yleisesti. –Tasaväkistä se ei ollut. Toisella puolella oli ammattisotilaita ja toisella puolella tavallista kansaa, joka ei ollut pitänyt asetta kädessä, Lepola sanoo. Erityisesti epätasaväkisyys näkyy hänen mukaansa Pirkkalan, Suoniemen ja Tottijärven vakaumuksensa puolesta kuolleiden tilastossa: 353 punaista ja 3 valkoista kuollutta. –Siurossakin ammuttiin Siuron valtauksen jälkeen kuukaudessa vielä 27 ihmistä, Lepola sanoo. Lukumäärää selittää ainakin osin se, että Siuroon perustettiin maaliskuun loppupuolella valkoisten komendantti, jonka tehtävänä oli pitää yllä järjestystä ja järjestää punaisten etsintä ja tutkinta. Todellisuudessa tästä muodostui kenttäoikeus, joka lopetti myös Vihtori Lehtosen elämän. Lepola käy esitelmässään läpi myös siurolaisten jääkäreiden kohtaloita. Kolme lähti jääkäriksi Saksaan, mutta vain yksi palasi. Lepolan luennossa kuullaan myös otteita Siuron suojeluskunnan laatimista lausunnoista valtionrikosoikeudelle. Lopuksi yleisöllä on mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Luentotilaisuus Siuro 1918: Siuron tapahtumia sisällissodan aikana. Siuron Koskiteatterilla lauantaina 26.5. kello 16. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.