Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Avoimet oppimisympäristöt – Oppimista vai kaaosta?

Nokialla on useita kouluinvestointeja edessä ja tehdäksemme hyviä ratkaisuja olemme käyneet tutustumassa kouluihin, joissa on rakennettu avoimia oppimisympäristöjä vedoten uusiin opetussuunnitelmiin. Monet ratkaisut, joita olemme nähneet, eivät ole olleet lapsen oppimista tukevia. Olemme tutustuneet muun muassa kuudennen luokan oppimisympäristöön, joka sijaitsee koulun ylemmässä kerroksessa kaiken liikenteen kulkureitillä ja vieläpä niin, että tila on avoin alla olevaan ruokalaan, portaikkoon ja aulatiloihin, jolloin melu, hälinä ja kauttakulku ovat taattuja tilassa koko päivän ajan. Olemme myös nähneet suuren tilan, joka on jaettu kolmeksi tilaksi ”suihkuverhoilla”. Tiloissa syntyvää ääntä yritetään peittää taustakohinalla. Tilassa työskentelevä opettaja sanoi, että hän ei kuule oppilaita, eivätkä oppilaat kuule häntä. Olemme nähneet erilaisilla pehmokalusteilla ja tekniikalla kalustettuja tiloja ilman pöytiä ja tuoleja. Näitä tiloja ei juuri kukaan käyttänyt. Akustiikkaratkaisuja esitellyt edustaja kertoi, että ei tiloissa ole tarkoitus kaikkien opiskella, vaan opettaja jakaa tehtävät ja oppilaat hajaantuvat työskentelemään ympäri koulua... Ei, ei ja ei… Uusi opetussuunnitelma ei ohjaa mielestäni kohti tällaisia kouluratkaisuja. Jokainen opetustyötä tehnyt tietää, että ryhmässä on aina oppilaita, jotka häiriintyvät jatkuvasta melusta ja liikkeestä ympärillään. Ei meistä aikuisistakaan moni pystyisi sellaisissa tiloissa työskentelemään. Oppiminen vaatii aikaa, tilaa, rauhaa ja aikuisen läsnäoloa. Professori Liisa Keltinkangas-Järvinen otti taannoin kantaa YLE:n haastattelussa itseohjautuvuuden ylikorostumiseen uuden ops:n toteutuksessa. Lapsen itseohjautuvuudelta ei voida vaatia enempää kuin mihin hän on ikänsä puolesta kykenevä. Pieni oppilas ei voi osata itse asettaa tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista, eikä häneltä voi odottaa sisäsyntyistä motivaatiota koulutyöhön. Oppilas tarvitsee opettajaa. Koska kehittyminen on yksilöllistä ja apua ja ohjausta tarvitaan paljon vielä ylemmilläkin luokilla, eivät tilat voi ohjata oppimista siihen suuntaan, että se ikään kuin tapahtuisi itsestään, kun lapsi vain hakeutuu tilaan, missä on kiva olla. Muutosta ja uudenlaista tilatehokkuuden ajattelua tarvitaan koulumaailmassa. Lapsen mahdollisuus oppimiseen aikuisen ohjauksessa on kuitenkin aina etusijalla, sillä hyvinvointi ja oppiminen syntyvät turvallisuudesta, läsnäolosta ja välittämisestä. "Oppiminen vaatii aikaa, tilaa, rauhaa ja aikuisen läsnäoloa."