Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hartauskirjoitus: Tiellä ken vaeltaa

Ihmisen elämää lienee verrattu tiehen lähes kaikkina aikoina ja lähes kaikissa kulttuureissa. Mekin puhumme elämäntiestä ja -polusta. Me aloitamme oman elämäntiemme ryömimisen, konttaamisen ja kipittämisen jonkun toisen opastuksessa. Alkutaipaleella meistä huolehtivat tiellä jo kauemmin kulkeneet. He kuljettavat ja vahtivat meitä. He raivaavat tieltämme esteitä ettemme loukkaa itseämme. He hurraavat ensiaskeleillemme. Kasvaessamme joudumme ottamaan reittivalinnoistamme itse vastuun. Aina ei olekaan joku sanomassa mitä pitää tehdä kun tulemme tien risteyksiin. Meidän on itse tehtävä valintoja. Mitä pidemmälle kuljemme, sitä enemmän sattuu tiellemme risteyksiä. On tehtävä monenlaisia valintoja, joilla on vaikutusta asioiden sen hetkiseen tilaan ja tulevaisuutemme. Monet elämämme valinnoista ovat toisensa poissulkevia. Risteyksessä on aina valittava jokin suunta eikä samaan aikaan voi kulkea kahteen suuntaan vaikka mieli tekisikin. Lähes aina toivomme tiemme olevan helppo ja nousujohteinen. Haluamme olla arvostetumpia, viehättävämpiä, rikkaampia ja onnellisempia. Pääsiäisenä muistamme miestä, joka oli tiellä hänkin. Kaikki me tunnemme Jeesuksen tien ja osaamme tien tapahtumat ulkoa. Ennen pääsiäisen ihmettä Jeesuksen tie kulki helposta vaikeaan, kunniasta kärsimykseen ja häpeään. Meitä ihmisiä on monenlaisia, monenlaisia ovat myös ne tiet ja polut joita me täällä maailmassa tallaamme. Me teemme keskenämme hyvin erilaisia valintoja vaikkapa tulevaisuutemme suhteen, arvostamme eri asioita ja me haluamme elämältä eri asioita. Mitä pidemmälle me tiellä kuljemme, sitä varmemmin huomaamme, ettei elämä mene aina niin kuin itse suunnittelemme. Tielle sattuu mutkia, mäkiä ja välillä sellaista rämettäkin, ettei meinaa läpi päästä. Aina valintamme eivät ole fiksuja, ne aiheuttavat meille harmia ja saatamme niillä toistenkin mielet pahoittaa. Menipä tiemme minne tahansa ja vaikka välillä eksyisimme koko tieltäkin, kulkee Jeesus kanssamme. Silloin kun puuskutamme ylämäessä, hän seisoo vierellä. Silloin kun keräilemme itseämme pientareella tai nousemme ojasta, hän on rinnallamme. Hän kulki tiensä ristille, jotta meidän ei tarvitsisi. Veipä tie mihin tahansa, teemme matkaa hänen kanssaan. Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus. Voimalla, väkivallalla et tahdo hallita. Uskomme vahvista, luo tiellemme valoa, johdata elämään rikkaaseen, rauhaan ja hyvyyteen. (VK 15)