Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tätä on odotettu jo pitkään – Harmaalokin ”kaklatus” ja joutsenten loilotus kaikuu taas järvillä

Karaistunut harmaalokki ei kauan viivytellyt kevätmuuttoaan, kun lämpötila nousi vihdoin suojan puolelle. Rannikolta lensi 23. maaliskuuta 130 harmaalokkia Pappilanselälle Putaanvirran sulaan ja noin 400 harmaalokkia Pyhäjärven Viinikanlahdelle ilmoittaen kovasti ”kaklattamalla” saapumisestaan. Harmaalokeilla on tapana muuttaa auroissa ja monet yllättävän aikaiset havainnot kurkiauroista ovat todellisuudessa muuttavia harmaalokkeja. Harmaalokit kärkkyivät kalastajien jättökaloja vielä paksun jääkannen peittämällä Kulovedellä. Leukaluiden jäille jätetty 10 kilon toutainerä hupeni muutamassa päivässä merikotkien, harmaalokkien, varisten, korppien ja naakkojen kitoihin. Koukkujärvellä harmaalokkien määrä on vähentynyt Kookas kalalokkia muistuttava harmaalokki pesii melko yleisenä Pyhäjärven ja Kuloveden luodoilla ja vesikivillä ja yksittäispareina pikkujärvillä. Pesintä alkaa jo varhain toukokuussa. Harmaalokkien kaupungistumisen seurauksena pesinnät tehdasrakennusten ja kerrostalojen kattotasanteilla ovat yleistyneet monen asukkaan harmiksi. Osa harmaalokeista on erikoistunut ikävästi saalistamaan vesi- ja lokkilintujen pieniä poikasia, minkä vuoksi kasvanutta harmaalokkikantaa vähennetään metsästyksellä. Harmaalokki on rauhoitettu 10.3.–31.7. Kaikkiruokaisena harmaalokki on jäteasemien vakioasukas varisten ja naakkojen ohella. Viime lokakuussa lokkiasiantuntija Hannu Koskinen laski 6 000 harmaalokkia Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa, mutta Koukkujärvellä harmaalokkimäärät ovat vähentyneet, koska biojätettä ei ole enää lokeille tarjolla. Harmaalokki on pitkäikäinen lintu. Rengastuksella todettu ikäennätys lajilla on 34 vuotta ja 7 kuukautta. Laji talvehtii pääosin Itämerellä, mutta rengaslöytöjä on saatu myös Pohjanmereltä, Välimereltä ja Mustaltamereltä. Palmusunnuntain petomuuttoa Alasenlahdella: 9 merikotkaa ja hiirihaukka Laulujoutsenten paluu käynnistyi hiljalleen pakkasöiden vuoksi. Ensimmäinen pari palasi Putaanvirran sulaan 10. maaliskuuta. Miinanlahden joutsenpari loilotti kevään alkaneen Sarkolassakin tarkastamalla 22. maaliskuuta vanhan, vielä jäisen pesäpaikkansa. Kevät on myöhässä, jos vertailuna käytetään lintujen saapumista. Viime vuonna ensihavainnot kottaraisesta tehtiin 3. maaliskuuta, kiurusta 12. maaliskuuta ja sepelkyyhkystä 13. maaliskuuta, mutta vasta yksittäisiä tunnustelijoita näistä lajeista on Pirkanmaalla havaittu. Palmusunnuntain auringonpaiste ja kuusi lämpöastetta saivat lopulta lintuihin ja lintuharrastajiin liikettä, mutta vasta lämpöisten öiden ja vesisateiden jälkeen voi odottaa muuttajien suuria määriä. Palmusunnuntain kierroksella muuttolintuja löytyi silti jo mukavasti Nokialla: Pappilanselällä ja Saviselällä laskettiin 56 harmaalokkia ja kolme merikotkaa. Alasenlahti on aina takuuvarma lintupaikka, sillä lintupartio Sari Lehtinen , Keijo ja Onni Rantanen sekä Markku Lappalainen laski lahden sulasta onnistuneesti talvehtineen kyhmyjoutsenen, 20 laulujoutsenta, 3 telkkää, 2 isokoskeloa sekä vielä 2 merikotkaa. Suoniemellä ja Sarkolassa harmaalokkeja lenteli Kuloveden yllä ja sata varista ja naakkaa odotteli pilkkimiehiltä pikkusinttejä. Uuttukyyhky palasi vanhalle reviirilleen Petri Saari kumppaineen ”staijasi” Alasenlahdella vielä iltapäivän tunteina tyypillisessä kotkien muuttosäässä 7 merikotkaa, hiirihaukan ja ensimmäisen muuttavan töyhtöhyypän. Anne Viitalaaksolla oli syytä riemuun, sillä uuttukyyhky palasi palmusunnuntaina Kuljun Rajalanraitin vanhalle reviirilleen. Toivottavasti naakat eivät ole ehtineet varata kaikkia palokärkihaavikon koloja. Kesää kohti mennään, vaikka talvi ei helpolla anna periksi. Palmusunnuntain iltana sää taas kylmeni ja lumisateet palasivat!