Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö

Hartauskirjoitus: Uutta oppimaan

Ensi viikolla elämäni on jälleen täynnä vauhtia, iloa, naurua, yhdessä tekemistä ja nuoruuden intoa. Toki aina välillä hiljennytäänkin ja levätään. Sanotaan tärkeitä sanoja kuten rukous, rakkaus, Jumala, Raamattu, pränkki, ai namu ja niin edelleen. Yö nukutaan ja sitten iloinen touhu taas alkaa. Tämä toistetaan seitsemän kertaa peräkkäin. Rippikoulun ohjaaminen on muodikkaasti sanottuna ”parasta ikinä”. Aikojen saatossa rippikoulu sekä on että ei ole muuttunut. Oppimistavat seuraavat tätä aikaa ja nuorten omia ajatuksia kuullaan tarkasti. Virsiä lauletaan ja musiikkia kuunnellaan monessa kohtaa. Isosiakin on edelleen ja hyvä niin, ilman heitä ei rippikoulusta tulisi mitään. Muuttumatonta on sekin, että rippikoulu on kirkon kasteopetusta: esimerkiksi Isä meidän -rukous opetellaan edelleen ulkoa ja Katekismukseenkin tutustutaan. Ensi sunnuntain raamatuntekstit kytkeytyvät sekä rippikouluun että meidän kaikkien elämään. Luukkaan evankeliumin 7. luvussa kerrotaan, kuinka ihmiset hämmästelivät Jeesuksen sanoja ja tekemisiä. ”Mikä mies tämä oikein on” on kysymys, joka esitetään rippikoulun aikana monta kertaa. Samaa kysymystä joutuu miettimään sekin, jonka rippikoulusta on jo aikaa. Kuka Jeesus minulle on? Mitä hän minulle merkitsee? Toisessa tekstissä kerrotaan ”jaakobinpainista”, Israelin kansan kantaisän kamppailusta Jumalan kanssa. Uskon salaisuudet eivät välttämättä aukea helposti, siksi niitä salaisuuksiksi sanotaankin. Joudumme puntaroimaan uskon ja elämän perusteita ja pohtimaan oikeaa ja väärää evankeliumin naisen tavoin. Sekä Jaakobin painimatsi että Jeesuksen ja naisen kohtaaminen päättyvät samalla tavoin: ihmisiä rakastava Jumala tahtoo meille hyvää. Hän armahtaa ja siunaa meitä kotona ja leirillä. Me leirille lähtijät toivomme Sinulta, joka luet tätä, rukousta leirimme ja jokaisen siellä aikaa viettävän puolesta. Tarvitsisimme erityisesti terveyttä, hyvää ilmapiiriä ja Jumalan tahdon toteutumista. Lupaamme myös rukoilla leirillä sinun puolestasi. Ensi sunnuntain vanha latinankielinen nimi on Reminiscere, ”muista minua”. Jumala muistaa sinut, missä sitten oletkin. Sinä olet hänelle rakas.