Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kotkamuutto alkoi, pöllöt pulisevat soidinhuumassa, tikat rummuttavat jo kevättä

Kevätmuutto alkaa karaistuneilla lajeilla kotkilla, laulujoutsenilla, isokoskeloilla ja harmaalokeilla nykyään jo helmikuussa. Silti muuttajiksi määrittäminen on monesti vaikeaa, sillä yhä enemmän perinteisiä muuttolintuja jää talvehtimaan tai talvikiertelijöiksi talvien leudonnuttua. Järripeippoja ja peippoja talvehtii ennätysmääriä ja mustarastas on nykyään jokaisen hyvän ruokintapaikan vakiovieras. Kuljun Pyymäessä ja Tervasuolla tapasin ruokintapaikalla 6 mustarastasta. Alhoniityssä ja Sorvassa on viihtynyt pitkään 20 järripeippoa, suurin parvi oli 60 järriä. Putaanvirran sulaan Edenin edustalle 12. helmikuuta saapuneet 4 isokoskeloa ovat ilmeisesti kuitenkin ensimuuttajia. Joutsenia ja maakotkia Laulujoutsenia on jäänyt talvehtimaan Pirkanmaalle tänä talvena poikkeuksellisen paljon. Hämeenkyrössä laulujoutsenpari talvehtii onnistuneesti Lavajärvellä ja 14. helmikuuta löysin vielä Ikaalisten Poltinjoella talvehtivan joutsenpoikueen. Joutsenten kevätmuuton aloitti selkeästi 16. helmikuuta Hämeenkyrön Laitilansalmen sulaan saapunut joutsenpari. Pohjoiseen muuttavia maa- ja merikotkia nähdään Nokialla helmikuusta alkaen. Jouni Riihimäellä on kaukoputki aina valmiina Kuloveden Leukaluissa ja Kauniaisissa Kari Eischerillä . Siellä havainnoitiin 8. helmikuuta kahta maakotkaa. Itsekin sain seurata hieman pohjoisempana komeasti kaarrellutta nuorta maakotkaa, joka muuttomatkallaan jäi tähystelemään rusakoita. Kuningaslinnun näkeminen on aina hätkähdyttävä kokemus. Osa nuorista kotkista on kevätmuuttajia, osa etelän ruokintapaikoilla kiertelijöitä. Helmi–maaliskuussa kannattaa katsella iltapäivän tunteina taivaalle aurinkoisena ja etelätuulisena päivänä, mikä on kotkien tyypillinen muuttosää. Merikotkia nähdään Pirkanmaalla nykyään moninkertaisesti maakotkaan verrattuna, sillä Pyhäjärven selillä ja Kulovedellä talvehtii kymmeniä merikotkia kalastajien kavereina kärkkymässä jättökaloja kilpaa korppien ja varisten kanssa. 13. helmikuuta Pyhäjärvellä ja Kulovedellä laskettiin 22 merikotkaa. 17. helmikuuta kiikaroin neljä merikotkaa Pyhäjärvellä ja Jouni Riihimäki kolme ”mekoa” Kulovedellä. Merikotka on varhainen pesijä ja helmikuussa voi hyvällä onnella seurata merikotkien upeaa soidinlentoa järvenselkien yllä. Varhaisimmat merikotkat aloittavat muninnan jo helmi–maaliskuun taitteessa. Viime kesänä merikotka pesi ensi kertaa Nokialla. Pesinnät varmistuivat myös Sastamalassa, Lempäälässä ja Urjalassa. Lehtopöllöjen vahva pariside Pöllöjen yölliset soidinhuhuilut on varma kevään merkki, jolla koiraat ilmoittavat reviirin varatuksi. Valorytmi, päivän pidentyminen saa hämäräelämään sopeutuneiden pöllöjen hormonit hyrräämään. Tosin Nokian Maatialassa Tuula Nyberg kuuli lehtopöllön huhuilua jo 9. joulukuuta ja Mikko Vuoristo Kuljussa 27. tammikuuta. Helmi–maaliskuun lämpiminä ja tyyninä öinä pöllöjen soidinmenot on kiihkeimmillään. Pöllöretki kuutamolla on unohtumaton elämys. Lämmintä vaatetta päälle, kuumaa juotavaa mukaan ja oppaaksi kokenut lintuharrastaja. Lehtopöllö on Nokian yleisin yöpetolintu ja selvimmin yöpöllö. Vahvat lehtopöllöalueet on Kuljussa, Siurossa, Tottijärvellä sekä muutamia yksittäispareja Pinsiössä ja Sarkolassa. Lehtopöllökoiraan soidinääni on helposti tunnistettava ”huuuo-huhuhuhu-huuuuo”. Useimmiten kuulee kuitenkin lehtopöllöparin yhdysääntä ”kiu-vit” ja erityisesti syksyisin eriskummallisia naukumisia, josta johtui lajin vanha nimitys ”kissapöllö”. Lehtopöllö on pitkäikäinen paikkalintu, joka pysyy läpi vuoden kerran valitsemallaan reviirillä. Pariside on lehtopöllöillä vahva. Lehtopöllöpari on pesinyt parikymmentä vuotta pöntössäni, mutta kertaakaan en ole sen huhuilua onnistunut kuulemaan vuosittaisista yrityksistä huolimatta. Kun on vahva parisuhde ja hyväksi koettu pesäpaikka, energiaa ei tuhlata turhaan soidintamiseen. Viime keväänäkin pöllöpari kasvatti maailmalle 6 poikasta runsaalla myyräravinnolla ja räkätin poikasilla. Huuhkaja huhuaa Huuhkajan kumea ja kaamealtakin tuntuva, viiden sekunnin välein toistuva, kaksitavuinen soidinhuhuilu ”huu-uu”, saattaa kuulua tyynenä iltana viidenkin kilometrin päähän. Huuhkajan puhaltelua kuultiin jo tammikuussa vanhalla pesäreviirillä. Aktiivisimmin huuhkaja huhuaa ilta- ja aamuhämärissä. Huuhkajakanta on taantunut viime vuosina ja laji luokitellaan maan petolintuseurannassa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Nokiallakin huuhkaja on taantunut takavuosista, jolloin Koukkujärven jäteaseman tarjoamilla rotilla huuhkajat ruokkivat monta poikuetta. Silti huuhkajan tilanne Nokialla on muuta maata parempi. Jere Toivolan ja Mikko Honkiniemen perusteellisissa maastotutkimuksissa Nokialla varmistui viime kesänä huuhkajalla 3 pesintää ja lisäksi 3 asuttua reviiriä.