Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nokian Citymarketin mielenilmaus oli työoikeuden professorille uusi ilmiö – Onko parin minuutin lakkoa?

Nokian K-Citymarketissa järjestettiin lauantaina henkilökunnan parin minuutin pituinen mielenilmaus, jota kutsuttiin spontaaniksi. Mielenilmauksella haluttiin vauhdittaa palvelualojen käynnissä olevia työehtoneuvotteluita eikä se kohdistunut työnantajaan. Palvelualojen ammattiliiton Pirkanmaan osasto tuki mielenilmausta tuomalla paikalle kameramiehen ja kylttejä. Mikä on spontaanin mielenilmauksen määritelmä, Turun yliopiston työoikeuden professori, Seppo Koskinen ? –Se on spontaani reaktio siihen, mitä toinen osapuoli on tehnyt. Tavanomaisesti, jos työnantaja on päättänyt vaikka aloittaa yt-neuvottelut, on spontaanisti lähdetty työpaikalta pois. Spontaanien mielenilmauksien määrä on yleistynytkin, kun lasketaan työtaisteluja. Sopimuksettomana kautena tehtyjä työtaisteluja taas on määrällisesti vähän. Voiko näin etukäteen suunniteltua lakkoa pitää spontaanina? –Eihän se spontaani ole, mutta uudenlaista tyyliä kokeillaan. Pienimuotoisena tämä ainakin aloitettiin. Puolen päivän mittaisena asia olisi ollut toisenlainen. Sopimuksettomassa tilassa lähtökohtaisesti siihen saa ryhtyä, mutta siinä on tietyt järjestöjen välillä sovitut säännöt. Voiko minuutin tai parin mielenilmausta sitten pitää työnseisauksena, jota koskisi ilmoitusvelvollisuus työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle? –En ole koskaan kuullut kenenkään arvioivan näin lyhytaikaista tapahtumaa työnseisauksena. En sanoisi, että tämä olisi työnseisaus, jota tarkoitetaan, kun ennakkoilmoitusvelvollisuudesta on kyse, Koskinen sanoo. –Sehän on sovittelijaa silmällä pitäen laadittu velvoite ja eihän tällaisissa mielenilmauksissa ole mitään soviteltavaakaan, sillä se oli ja meni. Muutamassa tunnissa menee raja, mitä alettaisiin jo miettiä tällaisena työmarkkinatapahtumana, hän jatkaa. Koskinen kertoo, ettei ole edes ennen kuullut vain pari minuuttia kestäneestä mielenilmauksesta. –Ehkä tämä on uusi lisäpiirre. Joskus puhuttiin tällaisesta japanilaisesta lakosta, jossa lakosta ilmoitettiin käsivarteen laitettavalla surunauhalla. Se voisi olla vielä vähän lievempi kuin tämä, hän sanoo. Koskinen on tänä vuonna itse esittänyt poliittisen lakon keston rajausta esimerkiksi tuntiin. Elinkeinoelämän valtuuskunnalle tekemässään Protestin rajat -selvityksessä hän arvioi, että Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti. Pirkanmaan PAM:n aluepäällikkö Elisa Penders kertoo, että suorana lähetyksenä Facebookissa näytetty mielenilmaus sai hyvää palautetta. Livenä kuvattu mielenilmaus oli PAM:lle uusi kokeilu. –Pari minuuttia noteerattiin paitsi lehdistössä, myös sosiaalisessa mediassa todella hyvin. Saatiin positiivista palautetta, että mielenilmauksen ei tarvitse olla enempää eikä pidempi eikä ennalta harjoiteltu. Palautteessa huomioitiin myös, ettei aiheutettu haittaa työnantajalle, hän kertoo. Vastaavanlaisia tehokeinoja työtaisteluissa aiotaan Pendersin mukaan ehdottomasti käyttää vastaisuudessakin. –Emme korvaa työtaistelutoimia, vaan täydennämme niitä. Maailma muuttuu ja me sen mukana. Sosiaalinen media tuo näkyvyyttä ja viesti menee ihan eri lailla ihmisille kuin ehkä perinteisellä tavalla osoittaa mieltä. Ollaan luovia, ettei aiheutettaisi ylimääräistä haittaa osapuolille, jotka eivät tästä saisi kärsiä, Penders sanoo. Mielenilmaus on kansalaisten tai jonkin tahon järjestämä tilaisuus, jossa osoitetaan mieltä jonkin asian puolesta tai vastaan. Sen voi järjestää kuka tahansa tekemällä poliisille ilmoituksen. Lakossa työntekijät lopettavat työnteon. Lakko on laillinen työtaistelutoimenpide. Lakosta päättää ammattiliitto. Ammattiliitto maksaa lakossa oleville yleensä lakkoavustuksen. Lähde: Palvelualojen ammattiliitto