Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Aino- ja Tomppa-kirjojen luoja Kristiina Louhi kertoo työstään: "Tärkeintä ei ole tekninen osaaminen, vaan näkemisen taito"

Kuvittaja ja kirjailija Kristiina Louhi saapuu Nokialle sunnuntaina 4. helmikuuta. Päivän ohjelmassa on keskustelutilaisuus, jossa kuvittaja kertoo työstään ja vastailee sekä kuulijoiden että lastenkirjakriitikko Päivi Heikkilä-Halttusen kysymyksiin. Tammikuun lopulla Taidetalossa avautuu myös Satukuvituksia-näyttely, jossa on esillä Louhen kuvitusoriginaaleja. –On hauska nähdä, miltä Nokia nyt näyttää. Vaikka tuleehan siellä aika säännöllisesti vierailtua, sillä äitini ja tätini on haudattu Nokialle ja tyttäreni asuu Tampereella, Louhi kertoo. Maisemat ovat Louhelle tuttuja, sillä hän on asunut Nokialla koko lapsuutensa nelivuotiaasta lähtien. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Nokian yhteiskoulusta, joka sijaitsi siihen aikaan nykyisessä Nokianvirran koulussa. –1950-luvun alussa Nokia näytti hyvin erilaiselta kuin tänä päivänä. Suurin muutos tapahtui, kun Viikinharju katkaistiin ja Pirkkalaistori tasoitettiin tulevaksi kauppakeskustaksi, hän muistelee. Lukion jälkeen Louhi lähti opiskelemaan graafista suunnittelua Taideteolliseen korkeakouluun. Toiveena oli löytää ammatti, joka liittyisi kuvan tekemiseen. Hyvin pian opiskeluiden alkamisen jälkeen Louhelle kävi selväksi, että kirjojen kuvittaminen olisi se hänen juttunsa. –Olen nykyään yksi niistä harvoista kuvittajista, jotka tekevät kuvia vain käsityönä. Useimmiten tietokonetta hyödynnetään ainakin osittain kuvitustyössä. Toisaalta nykyään yhä useammat nuoret kollegat ovat jo vähän kyllästyneitä näyttöpäätteen äärellä työskentelyyn ja käsillä tekemistä arvostetaan uudella tavalla. Kumpi oli ensin, kuva vai tarina? Kristiina Louhen tutuimpia teoksia lienevät Aino- ja Tomppa-kirjat, jotka ovat hänen käsialaansa alusta loppuun. Kysyttäessä, kumpi oli ensin, tarina vai kuva, Louhen vastaus yllättää. –Kyllä se on tarina. Joskus saattaa näyttää siltä, että kuva tulee ensimmäisenä. Konkreettisesti niin voikin tapahtua, mutta silloinkin jokin ajatus on jo ollut itämässä. Yksikään kuva ei synny tyhjästä. Louhi on kuvittanut lastenkirjojen lisäksi myös oppikirjoja ja tehnyt kuvituksia aikakauslehtiin. Erilaiset aiheet ja kuvituskohteet vaativat kuvittajalta teknistä osaamista, joka on opeteltavissa, kunhan kärsivällisyyttä löytyy. Se, mikä on ehkä tärkein edellytys kuvittajan työlle ja oikeastaan kaiken taiteen tekemiselle, on näkemisen taito. Sen harjoitteleminen kestää läpi elämän. –Mallista piirtäminen voi tuntua ajatuksena tylsältä, mutta sillä tavalla opetellaan katsomisen taitoa. Louhi kertoo esimerkin. Miksi ratsastusta harrastavalle hevosen piirtäminen on helppoa? Miksi pikkuautoilla leikkivät osaavat jo pienenä piirtää toinen toistaan upeampia menopelejä? –He tuntevat kohteensa, he ovat nähneet pintaa syvemmälle. Sellainen on juuri sitä kuvittajalle elintärkeää näkemisen opettelua. Työskennellessä tarvitaan tilaa ajattelulle Louhikin tarkastelee tarinaa ikään kuin sisältä päin. Hän yrittää olla kuvittamatta sitä, mikä on jo kerrottu, ja pyrkii tuomaan kuvien kautta tarinaan jotain uutta samalla, kun kuvittaa oman lukukokemuksensa. Omien kirjojensa ohella Louhi tekee yhteistyötä monien eri kirjailijoiden kanssa. Hän myöntää, että pitkän työuran aikana syntyneet työsuhteet, joista on usein syntynyt myös syviä ystävyyssuhteita, helpottavat työntekoa. Luottamus ja ymmärrys on silloin molemminpuolista. –Työtapoja on erilaisia. Jotkut kirjailijat ja kuvittajat tekevät tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä. Jotkut taas, kuten minä, tarvitsevat enemmän yksinäisyyttä ja tilaa omalle työlle ja ajattelulle. Louhen mukaan kirjailijalle on aina jännittävä paikka nähdä, miten kuvittaja hänen tarinansa tulkitsee. –Viisas kirjailija ymmärtää, että kuvittajan näkemys on aina erilainen kuin kirjailijan. Kirjailija on lähettänyt lapsensa maailmalle ja jokainen lukija näkee sen omalla tavallaan. Kuvittaja on yksi heistä. Kuvittaja, lastenkirjailija ja graafikko. Syntynyt Helsingissä 1.5.1950. Kirjoittanut ylioppilaaksi Nokian yhteiskoulusta vuonna 1970. Valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Tunnetaan kymmenien lastenkirjakuvitusten lisäksi Aino- ja Tomppa-kirjoistaan. Molempia kirjasarjoja on käännetty lukuisille kielille. On voittanut useita palkintoja, muun muassa Rudolf Koivu -palkinnon ja Finlandia Junior -palkinnon yhdessä kirjailija Riitta Jalosen kanssa. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.