Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hartaus: Jeesus paransi ja auttoi ihmisiä

Tämän sunnuntain teksteissä kerrotaan, että opettamalla ihmisiä ja parantamalla sairaita Jeesus ilmaisee jumalallisen kirkkautensa. Hänen ihmetekonsa ja niiden ihmisten todistukset, jotka ovat saaneet tuntea hänen voimansa, herättävät kansallisuudesta riippumatta uskon häneen auttajana ja Vapahtajana. Uudessa testamentissa kerrotaan monessa kohdassa, kuinka Jeesus paransi sairaita. Lapsia, nuoria, aikuisia, vanhuksia, tyttöjä, poikia, naisia, miehiä, köyhiä ja rikkaita, aivan kaikenlaisia ihmisiä. Jeesus auttoi kaikkia, jotka pyysivät häneltä apua. Opetuslapset yrittivät välillä ajaa ihmisiä pois, jotta Jeesus ei väsyisi, mutta Jeesus halusi auttaa kaikkia. Hän ei jaotellut ihmisiä, vaan piti kaikkia yhtä tärkeänä. Niinhän me kaikki olemme yhtä tärkeitä ja arvokkaita. Kukaan meistä ei ole toista parempi. Sunnuntain evankeliumitekstissä kerrotaan, kuinka Jeesus paransi Simonin anopin. ”Synagogasta he menivät suoraan Simonin ja Andreaksen kotiin. Jaakob ja Johannes olivat mukana. Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta, ja hän alkoi palvella vieraitaan.” (Mark. 1: 29–31) Jeesuksen aikaan sairastaminen oli vaarallisempaakin kuin nykyään, koska lääketiede on edistynyt niin paljon. Jokainen meistä silti tietää sen, miltä tuntuu, kun lähiomainen on oikein kipeä. Moni on varmaan valvonut sängyn vieressä ja toivonut, että hoito auttaisi ja sairaus paranisi. Moni on myös rukoillut sairaiden puolesta. Aina välillä tapahtuu vieläkin ihmeparantumisia, joita emme pysty selittämään. Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. (Mark. 1: 35). Vaikka Jeesus halusi kohdata ihmisiä, hän myös halusi välillä olla yksi rukoilemassa. Tämä kertoo siitä, että Jeesuskin osasi pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, jotta pystyi auttamaan toisia. Liian usein unohdamme hoitaa omaa jaksamistamme. Siihen ei tarvita rahaa tai hienoja puitteita. Siihen riittää rauha ja rukous. Pieni hetki hiljentymiseen päivittäin ei vie kauan aikaa, mutta se tuo meille hyvinvointia elämäämme. Toiset saavat voimaa lauluista. Virsi 915 on puhutellut minua itseäni. Se kertoo meidän uskosta. Välillä se on pientä ja epäröivää, välillä tuntuu, että se täyttää sydämen. 3. Mä vaikken vielä nousta tahtoiskaan, on lähdettävä matkaa jatkamaan. En Luojastani vieläkään mä tiedä enempää, enkä tiedä, saanko tietääkään. Se riittää, että tuntea sen saa, nyt kuinka näkymätön koskettaa ja lapsenmielen hetkeksi taas henkiin puhaltaa, jos Luojasta en muuta tietää saa: riittää, että jokin koskettaa (En tiedä, miksi kirkonpenkkiin näin, Markus Bäckman 2014, 2015.)