Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nokialainen mestarikävelijä tutki suomalaismiesten kuntoa: "Pelkkä tieto siitä, että liikunta edistää terveyttä, ei kanna pitkälle"

Muun muassa edelliset seikat selviävät nokialaislähtöisen Karoliina Kaasalaisen joulun alla Jyväskylän yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta. Hän tutki väitöksessään psykososiaalisten tekijöiden, eli tietojen, liikunnan suunnittelutaitojen, tavoitteiden, liikuntapystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen. –Tutkimuksessa selvitettiin siis minkälaiset taustatekijät liittyvät liikuntaharrastukseen, eli mikä määrittää elämäntapaa, Kaasalainen selventää. Tutkittavat olivat SuomiMies seikkailee -kampanjan kuntotesteihin osallistuneita 18–64-vuotiaita miehiä. Tutkimustulokset eivät mairittele miesten kuntoa. Huonokuntoisia oli viidesosa ja keskitasoinen kunto 42 prosentilla 900:sta tutkimukseen osallistuneesta. –Huonokuntoisista yli 60 prosenttia arvioi kuntonsa paremmaksi kuin kehon koostumuksen, käden puristusvoiman ja sydämen sykevälivaihteluun perustuvan kestävyyskunnon arvion mukaan laskettu kehon kuntoindeksi osoitti, Kaasalainen kertoo. Lähes kaikki huonokuntoisiksi todetut aikoivat kuitenkin lisätä liikunnan harrastamista. –Halukkuutta siis vähintäänkin on, mutta toteutus onkin sitten toinen asia. Pelkkä tieto siitä, että liikunta edistää terveyttä, ei kanna pitkälle, Kaasalainen muistuttaa. Tutkija kuvaa ongelmaa liikuntapystyvyyden käsitteellä. Liikuntakampanjoissa tulisi vahvistaa pystyvyyden kokemusta, eli luottamusta omiin valmiuksiin onnistua liikunnan lisäämisessä. –Liikuntapystyvyyteen vaikuttavat useat tekijät, kuten aikaisemmat liikuntakokemukset, sosiaalisen ympäristön palaute ja asetettujen tavoitteiden realistisuus. Joka kolmannella huonokuntoisella ei ollut mieluisaa tapaa harrastaa liikuntaa. Vähän liikkuva ei myöskään luota kykyihinsä, jolloin muutos on vaikeampaa. Tutkimuksen kohderyhmän, työikäisten suomalaismiesten kiinnostukset, tarpeet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Siksi yhtä ratkaisua ei ole olemassa. –Jos yksi resepti liikunnan lisäämiseksi olisi, se olisi jo käytössä. –Liikuntakampanjoissa kannattaa pyrkiä vahvistamaan erityisesti pystyvyyden kokemusta, eli luottamusta omiin valmiuksiin onnistua liikunnan lisäämisessä. –Tarvitaan vaihtoehtoisia ja konkreettisia toimia, kuten vapaamuotoisempia liikuntaryhmiä sekä yksilöllisiä ja käytännönläheisiä ohjeita, jotka helpottavat lähtemistä. Karoliina Kaasalainen jatkaa projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa vielä kahden kuukauden ajan. –Tutkijan työtä toivon pääseväni jatkamaan tämänkin jälkeen. Se on kuitenkin monen tekijän summa ja kiinni rahoituksestakin, hän kertoo. Kävelyssä lukuisissa nuorten arvokisoissa, maaotteluissa ja Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Suomea edustanut sekä monia Suomen mestaruuksia NoU:n edustajana voittanut Kaasalainen (s. 1988) kilpaili viimeksi kesällä 2014. Sen jälkeen jalkavaivat ja kehon ylikuormitustila ovat pitäneet hänet poissa kilparadoilta. –Vammahistoriaa on minulla ollut viime vuosina riittämiin. Myös väitöskirjan kirjoittamisen ja harjoittelun yhdistäminen toivat omat haasteensa, Kaasalainen kertoo. –Nyt näyttää paremmalta ja mennään harjoittelussa viikko kerrallaan eteenpäin. Olen päässyt taas harjoittelemaan ja tekemään pitempiäkin lenkkejä, mutta matkaa normaalitilanteeseen on vielä reilusti. –Mille tasolle päästään, sitä ei pysty vielä sanomaan. Motivaation kanssa ei ole ongelmia, mutta kaikki riippuu terveystilanteesta. Toiveena on kuitenkin paluu kilparadoille. Syntynyt 1.4.1988 Kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiosta 2006 Valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2012 Projektitutkijana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa Terveyskasvatuksen väitöskirja tarkastettiin 15.12. 2017 Väitöskirja Kaasalaisen väitöskirja on nimeltään Awaking the motivation for change - Relationships between physical fitness, physical activity and psychosocial factors among men in the Adventures of Joe Finn Campaign Väitöskirjassa tarkastellaan psykososiaalisten tekijöiden eli tietojen, liikunnan suunnittelutaitojen, tavoitteiden, liikuntapystyvyyden ja sosiaalisen tuen yhteyttä fyysiseen kuntoon ja liikunta-aktiivisuuteen. Tutkittavat olivat vuonna 2011 SuomiMies seikkailee -kampanjan kuntotesteihin osallistuneita 18–64-vuotiaita miehiä. Kuntotestin mukaan 40 prosenttia tutkittavista kaipaisi terveystapojen muutosta. Tutkimustulokset osoittavat, että huonokuntoiset miehet tarvitsevat vahvempaa pystyvyyden kokemusta liikunnan lisäämisessä omiin rutiineihin ja tukea liikuntataitojen kehittämiseen.