Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nokia jää lähikuntien tulovertailussa keskikastiin – Kaupunginjohtaja kertoo, millä konsteilla kuilu huippukuntiin kurotaan umpeen

Nokialaisen asuntokunnan mediaanitulo oli 34 976 euroa vuonna 2016. Summa ylittää mukavasti koko maan mediaanin eli 31 824 euroa, mutta jää jälkeen monista Tampereen lähikunnista. Pirkkalassa asuntokunnan tulot olivat 40 359 euroa, Lempäälässä 40 210 euroa, Ylöjärvellä 39 500 euroa ja Kangasalla 36 811 euroa. Nokian taakse jäävät Tampere 27 667 eurolla, Sastamala 29 965 eurolla ja Valkeakoski 32 468 eurolla. Kaupunginjohtaja Eero Väätäinen nostaa esiin muutamia syitä, miksi nokialaisen keskivertokuntalaisen tulot näyttävät siltä, kuin näyttävät. Ensinnäkin kokonaistuloissa näkyy työttömyys, joka on Nokialla ollut koko ajan korkeampi kuin listan kärkipäässä komeilevilla kunnilla. Myös asuntokuntien koko vaikuttaa. Mitä suurempi asuntokunta on, sen todennäköisempää Väätäisen mukaan on se, että siihen kuuluu ainakin yksi ja mahdollisesti kaksi palkansaajaa. Nokialla asuntokunnan koko oli 2,16 henkilöä vuonna 2016. Esimerkiksi Ylöjärvellä asuntokunnan koko oli 2,4 ja Pirkkalassa 2,32. Tampereella asuntokunnan koko on 1,83 ja siellähän kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on paljon pienempi kuin Nokialla. Yrittäjätulot laskusuunnassa Lisäksi Väätäinen nostaa esiin kuntien yrittäjä- ja omaisuustulot, jotka molemmat olivat Nokialla selvästi alhaisempia kuin paremmin pärjänneillä lähikunnilla. Vaikka asuntokuntien tulojen merkittävin osuus muodostuukin palkkatuloista, oli yrittäjätulojen osuus bruttotuloista noin 4 prosenttia vuonna 2016. Yrittäjätulot olivat Nokialla 1 700 euroa asuntokuntaa kohti, kun esimerkiksi Ylöjärvellä summa oli 2 600 euroa. Eniten yrittäjätuloja edellä mainituista vertailukunnista oli Sastamalassa, jossa maatalouden osuus nostaa summan 3 594 euroon. Väätäinen muistuttaa, että Nokialla yrityskanta suhteessa väkilukuun on verraten alhainen. Tilastokeskuksen asiantuntija Pekka Ruotsalainen lisää, että yrittäjätulojen määrä on pysynyt valtakunnallisesti melko alhaisena jo useamman vuoden ajan. –Huippu saavutettiin 2000-luvun puolivälin paikkeilla, ja sen jälkeen suunta on ollut alaspäin. Kokonaisuutena katsoen taloudellinen toimeliaisuus on asuntokuntien tuloissa merkittävä tekijä, ja usein kaupunkien reunuskunnissa asuu niin sanotusti parempipalkkaista väkeä. Ruotsalaisen mukaan asuntokuntien reaalituloista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, minkä kunnan asukkailla on eniten rahaa käytettävissään. –Tilastossa ei ole huomioitu elinkustannuksia. Edullisten asumiskustannusten kunnissa voi siis tulla paremmin toimeen pienemmälläkin rahalla kuin esimerkiksi Espoossa, jossa reaalitulot ovat korkeat, mutta niin ovat asumiskustannuksetkin. Palkka-, omaisuus- ja yrittäjätulojen lisäksi asuntokuntien tuloissa näkyy Ruotsalaisen mukaan kuntien väestörakenne. Pienituloisten, kuten eläkeläisten ja opiskelijoiden, suuri määrä vähentää tulopottia. Eläke-, opinto- ja muut etuudet muodostivat asuntokuntien bruttotuloista vajaan kolmanneksen vuonna 2016. Nokialla tulonsiirtojen osuus oli 28,1 prosenttia, kun esimerkiksi Valkeakoskella prosenttiosuus oli 33,8. Pirkkalassa ja Lempäälässä taas tulonsiirtojen osuus jäi alle 23 prosenttiin. –Sitten, kun tulonsiirroista alkaa kertyä yli puolet bruttotuloista, on syytä olla huolissaan, Ruotsalainen toteaa. Lisää työpaikkoja ja yrityksiä Kaikkiaan Nokian tilanne näyttää tilastojen valossa hieman valtakunnallista tasoa paremmalta, mutta Tampereen lähikuntiin verrattuna Nokialla olisi jonkin verran petrattavaa. Eero Väätäisen mukaan tilannetta voidaan pyrkiä kohentamaan muun muassa nostamalla koulutustasoa entisestään. –Taloudellinen huoltosuhde on Nokialla hieman epäedullisempi kuin parhailla verrokeilla, samoin kuin koulutustaso ja korkea-asteen suorittaneiden osuus. Pienituloisuusaste taas on meillä parhaisiin kuntiin verrattuna hieman korkeampi. Lisäksi kuilua huippukuntiin saadaan kurottua umpeen lisäämällä yrittäjyyttä ja luomalla enemmän työpaikkoja kaupunkiin, mikä taas nostaisi työllisyysastetta. Lisäksi Väätäinen näkee kunnan hyvinvoinnin kannalta tärkeänä perheiden tukemisen, mikä tarkoittaa panostamista esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perhetukeen. –Nokian elinvoima on toki jo nyt hyvä. Tilastojen valossa esimerkiksi Pirkkalaan verratessa pitää muistaa, että vertailukohta on silloin yksi koko maan parhaista.