Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: "Onks sul vuoronumeroo"?

Olen tärkeissä virkatehtävissä, toisin sanoen hoitamassa erinäisiä asioita. Ilahdun, koska palvelutiskillä ei ole ainuttakaan asiakasta. Minulla nimittäin on kiire. Saapastelen suoraan tiskille. Sen takana seisova asiakaspalvelija katsoo minua suoraan sanottuna typerän näköisenä ja kysyy sitten narisevalla äänellä: "Onks sul vuoronumeroo?" Siis, että mitä? Eihän tässä ole jonoakaan, mietin. Mutta raahaudun silti kiltisti noutamaan numeron. Jään sen jälkeen seurailemaan asiakaspalvelijan touhuja. Katselen äimän käkenä, miten hän siirtelee paperipinoja paikasta toiseen. Mietin, mikä mahtaa olla tuon touhun syvin tarkoitus. Sitten paperiensiirtelijä painaa nappia, numerot vaihtuvat taululla. On minun vuoroni, joten marssin tiskille. Nyt asiakaspalvelija katsoo minua ikään kuin näkisi ensimmäisen kerran. Hän kiekaisee "Hei!" suorastaan yllättyneellä äänellä. "Minkä tyyppistä asiaa?" Olen sanaton. Tämäkö nyt on se virallinen ja ratkaiseva hetki? Hetki, jolloin asiakaspalvelutoimenpide voi alkaa? Hoidettuani asiani poistun typertyneenä ajatellen, että kyllä on tehty kaikesta vaikeaa. Eikö minkäänlaisen maalaisjärjen käyttäminen enää ole sallittua? Ilmeisesti ei. Olisivatko asiakaspalvelijan pasmat menneet täydellisesti sekaisin, jos hän olisi päästänyt minut tiskille ilman vuoronumeroa? Erään toisen kerran olin ostamassa juhlamekkoa. Näin eräässä näyteikkunassa unelmieni luomuksen. Astelin liikkeeseen, osoitin mekkoa ja ilmoitin kokoni. Myyjä alkoi penkoa vaaterekkiä vetelin liikkein. Sitten hän ilmoitti, että ainoa minun kokoni mekko roikkuu ikkunassa. Kysyin, enkö voisi ostaa sitä. Se ei kuulemma käynyt laatuun, koska mekko on "näytekappale". Siis mikä ihmeen näytekappale, ihmettelin. Poistuin raivoissani liikkeestä. Ei sitten, jos kerran kauppa käy niin hyvin, että on varaa ajaa pois asiakas, joka takuuvarmasti olisi ostanut jotain. En todellakaan odota saavani mitään yliluonnollista palvelua. Ihan tavallinen järkevä käytös riittäisi minulle. Mutta ehkäpä tämä sääntö-suomi on tehnyt joistakin täydellisen kykenemättömiä itsenäiseen ajatteluun.