Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Nokialla tarvitaan arvokeskustelua luonnonsuojelusta ja rantojen käytöstä

Luontojärjestöjen aloite Markluhdanlahden suojelemiseksi hyllytettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 27.11. hamaan tulevaisuuteen. Sen sijaan lähdetään selvittämään rantojen tarjoamia muita käyttömahdollisuuksia. Lisäselvitysten tarve näyttää tässä vaiheessa ylimitoitetulta. Myös julkisuudessa säännöllisesti esiin tuleva ajatus liiallisesta suojelemisesta sopii huonosti Nokian tilanteeseen. Kaupunkimme pinta-alasta on tällä hetkellä suojeltu 2,3 prosenttia. Itsenäisen maamme satavuotisjuhlan kunniaksi maanomistajia kutsuttiin perustamaan luonnonsuojelualueita. Tähän Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle-kampanjaan sisältyi eräs huomiotta jäänyt seikka. Valtio on luvannut suojella lisää saman määrän, minkä kunnat tai yhteisöt suojelevat. Markluhdanlahden suojelupäätös olisi nostanut kotikuntamme luontolahjan antajien joukkoon, jossa olisimme sen mielellämme nähneet. Markluhdanlahden kohtalon uutisointi nosti julkisuuteen suunnitelmat rantojen kaavoittamisesta vakituiseen asuinrakentamiseen ja omarantaisiin tontteihin. Aiottu rantojen käytön selvitys on perusteltu, mutta rakentamissuunnitelmat tulivat asukkaille yllätyksenä. Olemme ennenkin toivoneet arvokeskustelua maankäytöstä ja kaavoittamisesta, ja nyt sitä tarvitaan, jos koskaan. Rantojen käytön selvityksestä tulee käymään ilmi, että kunnan satojen kilometrien rannoilta ei montakaan yhtenäistä rakentamatonta ja kaavoittamatonta rantakilometriä löydy. Rannat on rakennettu vapaa-ajan asutuksen käyttöön. Lisäksi useita rantakilometrejä on venepaikkoina - jopa rauhoitetun kynäjalavan kasvupaikoilla. Tähänastinen rantarakentaminen on tarpeen ottaa huomioon uusia kaavoitusperusteita mitoitettaessa. Tässä yhteydessä on myös tarpeen kertoa, että Nokialla ei ole suojeltu rantoja enempää ympäristöministeriön valtakunnallisessa rantojensuojeluohjelmassa 1990-luvulla enempää kuin myöhemminkään kunnan omasta aloitteesta. Markluhdanlahtea koskenut päätös oli pettymys alueella liikkuvilla luonnonystäville. Emeritusprofessori Petter Portinin mielipiteestä 4.12. käy ilmi, että Markluhdanlahdella on tehty linnustotutkimusta jo 80 ja 50 vuotta sitten. Ammattimaiset lintuharrastajat ovat vuosikymmeniä tehneet Markluhdanlahdella ja Pitkäniemessä säännöllistä linnuston seurantaa. Heihin lukeutui muun muassa edesmennyt kaupungin metsäteknikko ja monipuolinen luontotuntija Hannu Karhe. Hän aloitti alueella talvilintulaskennan vuonna 1956 eli yli 60 vuotta sitten. Hänen aloittamaansa perinnettä jatkavat nyt Nokian Lintukoulun aktiivit. Seurantatiedot lähetetään Helsingin yliopiston Eläinmuseoon. Hannu Karhe oli laatinut Markluhdanlahdelta myös kasvillisuusselvityksen. Tämän lisäksi kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö teetti alueelle Portinin mainitsemat luontoselvityksen ja hoitosuunnitelman taantuvan linnuston elinympäristön kunnostamiseksi. Näihin nähden arvokkaan luontokohteen osoittaminen rakentamisen selvittämiseen olisi ristiriitainen. Nyt jo aloitetut hoitotoimenpiteet valuisivat uusien suunnitelmien myötä hukkaan. Kunnan lähes ainoat suojellut rannat ovat Kaakkurijärvien Natura-alueella, Luodon saarella ja Ruutanajärvellä. Ne ovat tulleet suojelluiksi muilla perusteilla, kylkiäsinä Kaakkurijärvien ja Luodon saaren lehtojen suojelusta. Portinin mielipiteestä käy ilmi, että Kaakkurijärvien karujen rantojen sinänsä arvokkaalla luonnolla ei voi korvata ravinteisten rantojen lajiston suojelun tarvetta ja näin on myös Ruutanajärvellä. Luodon saaren rannat ovat tuulten armoilla idästä ja lännestä ja sen rantavyöhykkeet ovat kapeita ja vedenhuuhtomia. Markluhdanlahden ja Kehon suojaisten ja ravinteisten rantojen kaltaista rantaluontoa ei ole tähän mennessä suojeltu. Rakentamattomat rannat ovat uusiutumaton luonnonvara. Ne ovat tulevaisuuden vetovoimatekijä ja toisaalta niillä on suuri merkitys kuntalaisten virkistäytymiselle. Pidämme rannoille suunniteltua asuinrakentamista lyhytnäköisenä. Jo nyt Etelä-Nokialla on paljon rantoja, joille rannattomilla ei ole pääsyä enempää maalta kuin vesiltä. Luonto on kaikkien yhteinen. Luonnon arvostusta on tarpeen nostaa kaikessa maankäyttöä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Mielestämme kaavoitus ja muu maankäyttö on kestävällä pohjalla sitten, kun luontoarvot ja suojelun tarve huomioidaan tasapuolisena tekijänä muiden tavoitteiden kanssa. Tulemme mielellämme esittelemään Markluhdanlahden luontoa kaupunginhallituksen jäsenille, luottamushenkilöille ja kaikille halukkaille. Ehdotamme, että luonnonsuojelusta ja rantarakentamisesta järjestetään yleinen keskustelutilaisuus.