Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: ”Minulle kaikki” luo diktatuurin

Aloitan toteamalla, että koko ajan tapahtuu valtavan paljon hyviä asioita, joiden varaan voi rakentaa. Iso ”mutta” on, että viime ajat ovat vieneet pohjaa hyvältä. Uskoin kolmekymmentä vuotta sitten järkiperäisen ja turvallisen Euroopan kehittymiseen. Uskoin myös sivistykseen perustuvaan demokratiaan, mutta Jugoslavian julma sota horjutti ja tänään Kirsi Kunnaksen sanoin ”maapallo tärisee”. Diktatuurin elkeet ovat läsnä monessa maassa. Rovaniemen jälleenrakentamiseen sodan jälkeen osallistunut henkilö sanoi, että pula ja vaivat kestettiin, koska aika oli kaikille sama. Silloin ajateltiin laajasti, että yhteistyöstä koituu hyvää kaikille. Niin tapahtui, olot paranivat ja ihmiskunta on nyt saavuttanut ennen näkemättömän vaurauden. Sen haitta on paisunut yltiöitsekkyys. Minulle kaikki. Me ensin. Valtaa on olemassa vakiomäärä. Toisen valta on toiselta poissa ja sitä otetaan voimalla heikommilta. Itsekäs vallan ja rikkauden tavoittelu johtaa kohti sokeata yksinvaltaa. Sananvapaus nähdään uhkana ja oikeuslaitoskin on tulilinjalla, koska riippumattomat tuomarit ovat lainvastaisuuden arvostelijoita. Meillä yksinvallan vaara on vähäinen, mutta tuntuu, ettei demokratiamme aina toimi kuten pitäisi. Kansanedustajat eivät välttämättä edusta kansaa, vaan puolueiden ja ammattipoliitikkojen etuja, ja siksi politiikka näyttää riitelyltä. Vihreitäkin neuvotaan nyt olemaan aggressiivisempi puolue. Isot kaupungit luovat omia sääntöjään. Raha riittää rakentamiseen, muttei kunnan perustehtäviin. Asukkaiden mielipiteitä väheksytään. Muutumme hallintopiirien intressien maksumiehiksi demokratian nimissä? Kansan suuri osa ajaa asioitaan äänestämisen sijaan kansalaisyhteisöissä ja sosiaalisessa mediassa. Kansalaiskeräykset osoittavat sormella yhteisestä hyvästä kaikkoavaa politiikkaa. Sosiaalinen media vapautti sanan, mutta synnytti myös valheita ja vihaa pursuvan ympäristön, jossa ihmisen identiteetti särkyy. Kaiken keskellä on myös alussa mainitsemani hyvän paljous. Näkisin mielelläni, että edistäisimme yhdessä yhteistä hyvää ja sen myötä oikeata, toisia kunnioittavaa demokratiaa. Vapaa, samaan hiileen puhaltava yhteiskunta on yhteinen hyvä. Siinä voimme hengittää vapaasti.