Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nokia-Seura kokoaa sata elämänmakuista tarinaa Nokiasta yksiin kansiin – kirja on tarkoitus julkaista ensi vuoden puolella

Jo pelkkä tarinan nimi - Kana kapakassa - naurattaa, mutta vielä enemmän naurattaa itse tarina. Se sijoittuu 1970- ja 1980-lukujen vaihteeseen. Aikaan, jolloin maineikas ravintola Sotkanvirta eli kulta-aikaansa. Tarina kertoo, kuinka eräänä iltana ihka oikea, elävä kana päätyi bilettämään Sotkanvirtaan. Mutta ei siitä sen enempää, sillä koko kertomuksen ja sata muuta saatte lukea ensi vuonna ilmestyvästä Nokian tarinat -kirjasta. Kirjaa on työstänyt Nokia-Seuran työryhmä viime kesän ja kuluvan syksyn aikana. Kirjan toimittaja, Nokia-Seuran Maritta Pahlman kertoo, että ennen toimeen ryhtymistä oli tehtävä melkoinen taustayö. – Ensin listasimme eri ikäisiä ihmisiä, joiden elämään arvelimme sisältyvän mielenkiintoisia tarinoita. Pohdimme myös eri näkökulmia, jotta tarinoista tulisi mahdollisimman erilaisia, Pahlman kertoo. Sen jälkeen oli aika ottaa yhteyttä kyseisiin ihmisiin. Pahlman sanoo yllättyneensä siitä, miten mielellään nokialaiset halusivat osallistua Nokia-Seuran projektiin. – Itse asiassa he olivat tosi otettuja siitä, että heidät pyydettiin mukaan. Nokia-Seuran puheenjohtaja Veijo Hynninen kertoo, että tavoitteena on julkaista tarinakirja, joka sisältää tärkeää paikallista kulttuuriperintöä. – Elävimpänä nokialaisuutta saadaan tallennettua mahdollisimman erilaisten, eritaustaisten ja eri ikäisten ihmisten tarinoina. Lavea ikähaarukka kirjoittajilla onkin, sillä nuorin on 18- ja vanhin 100-vuotias. Nyt, kun tarinoita alkaa olla koossa täysi sata, on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen, joka on kirjan kuvittaminen. Tässä kohtaa lapset ja nuoret saavat kantaa kortensa kekoon. – Se onkin ehkä kaikkein upeinta koko hankkeessa. Pirkan opistossa toimivan Lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat, iältään 6–18 vuotta, tekevät kuvituksen jokaiseen tarinaan, Maritta Pahlman iloitsee. – On hienoa yhdistää tällaisella luovalla hankkeella eri sukupolvia kotiseutuaatteen ympärillä ja ennen kaikkea saada nuoret huomaamaan kotipaikkansa arvo ja erityisyys, Veijo Hynninen lisää. Tänään Pirkan opiston tiloihin tarinoita kuulemaan on kokoontunut joukko iloisia hempankaarelaisia. He saavat nyt tehdä jokusia kuvaluonnoksia Nokian tarinat -kirjaan. Jokaiselle jaetaan piirustusalusta, paperia ja lyijykynä. Sitten Pahlman ja Hynninen lukevat heille muutamia tarinoita. Jokainen kuulija saa vapaasti poimia niistä kohdan, jonka haluaa piirtää. – Sataan kertomukseen mahtuu varmasti monenmoista hauskaa ja viihdyttävää, historiallisestikin merkittävää, kun ajattelee että tarinoiden aikajanakin yltää nykypäivästä aina 1800-luvun loppupuolelle saakka, Pahlman tuumaa. Kuvataidekoulussa on 130 oppilasta, jotka kaikki saavat itse päättää millä tekniikalla luonnoksensa viimeistelevät. Hempankaaren taiteilijoilla on oma ryhmänsä. Pirkan opiston suunnittelijaopettaja Heikki Riikonen pitää mainiona, että tässä projektissa oppilailla on tilaisuus tehdä taidetta ihan oikeaan tarkoitukseen, jossa teokset pääsevät näkyville ja säilyvät tallessa.