Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Ihminen tarvitsee kosketusta

Koronapandemia ravistelee koko maailmaa ja erilaiset rajoitukset ovat muuttaneet ihmisten elämää ennen kokemattomalla tavalla. Säännöissä ja ohjeissa korostuvat eristäminen, karanteeni ja turva-välit. Epävarmuus, pelko, huoli, stressi ja yksinäisyys koskettavat monia. Tässä hetkessä meiltä on osittain kielletty koskettaminen, jonka terveysvaikutukset ovat kiistatto-mat. Kosketus lisää ihmisen hyvinvointia: lievittää stressiä, parantaa unen laatua ja keskittymisky-kyä, luo turvaa jne. Lista on pitkä. Ihmisen kaipuu kosketukseen jatkuu läpi elämän - kosketus ke-hittyy aisteista ensimmäisenä ja se myös säilyy elämän viime hetkille. Lastenpsykiatri Jukka Mäke-län mukaan mikään muu ei voi korvata kosketuksen kokemusta. Lapselle lempeä kosketus viestii suojaa ja antaa aivoille signaalin, että voi rauhoittua. Eläinkokeissa on havaittu poikasilla levotto-muutta ja kiusaamista, mikäli he ovat kokeneet kosketuksen puutetta tai sen rajoittamista. Monen ikäihmisen elämän viimeiset kuukaudet kuluvat vuodeosastolla. Tuona aikana kosketus on heille edelleen tärkeää. Kädestä kiinni pitäminen ja silittely - pienet kosketukset, jotka osoittavat välittä-mistä sekä lievittävät yksinäisyyden kokemista ja ehkä kuoleman pelkoakin. Ihokontaktin kautta ih-minen haluaa pysyä elämässä kiinni loppuun asti. Kouluissa ja päivähoidossa työskentelevien työhön on aina kuulunut kosketus jossain määrin eten-kin pienempien lasten kohdalla. Kannustava taputus tai silitys olkapäälle osoittaa, että lapsi tekee hyvää työtä ja että aikuinen huomaa hänet. Pienten lasten kohdalla syliin ottaminen on tärkeä tapa rauhoittaa lasta sekä antaa hänelle turvaa ja läheisyyttä. Joillakin opettajilla voi olla tapana ottaa lapset vastaan kättelemällä aamulla, jolloin jokaisen kanssa syntyy hetken henkilökohtainen kon-takti. Pienimpien lasten kohdalla emme poikkeusoloissakaan voi koskettamista välttää, sillä he tar-vitsevat apua arjen toiminnoissa. Isompien kohdalla kosketus on pyrittävä korvaamaan katsekon-taktiin ja sanoihin perustuvalla huomioinnilla. Viime vuoden Aivotutkimus-julkaisun toisessa numerossa kerrottiin tutkimuksesta, jossa tutkittiin arjessa saatujen halausten vaikutusta vastustuskyvylle. Ihmisillä, jotka saivat enemmän halauksia, oli parempi vastustuskyky flunssavirusta vastaan kuin niillä, jotka saivat vähemmän halauksia. Tus-kin halaamisella koronaa voitetaan, mutta jokaisella ihmisellä tulisi olla tässä hetkessä toinen ihmi-nen, jota halata, koskettaa ja josta hakea turvaa. Ihminen ei lakkaa olemasta ihminen poikkeus-oloissakaan ja jokainen tarvitsee kosketusta. Kirjoittaja on nokialainen paluumuuttaja ja Nokian kaupungin sivistysjohtaja