Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Anna aivojesi harjoitella hyvän huomaamista – Kirjaa päivittäin ylös kolme hyvää asiaa, ole ystävällinen aina kuin mahdollista, kannusta ja katso silmiin

”Olen kiitollinen siitä, että...”. Miten tästä sitten jatkaisi? Pauliina Avola törmää työssään usein tilanteisiin, joissa kiitollisuuspäiväkirjan aloittaminen on hankalaa. Kun niin monista hyvistä asioista on tullut itsestäänselvyyksiä, ei niitä pieniä positiivisia hetkiä ole helppo huomata. Tai sitten ajatellaan, että pieniä asioita ei kannata laskea, vaan päiväkirjaan pitäisi saada listattua valtavia mullistuksia ja onnentunteita. Avola sanoo auttavansa etenkin nuoria alkuun esimerkiksi kysymällä, nukuitko hyvin. Jos vastaus on kyllä, hän kysyy, onko sinulla hyvä sänky. Voisiko siitä olla kiitollinen? Voisiko muhkeasta ja lämpimästä peitosta olla kiitollinen? Voisiko itseään kiittää sitä, että tänään tiskit on saatu tiskattua ja lapsi sitoi kengännauhansa itse? – Meidän pitää harjoittaa aivojamme kiinnittämään huomiota positiivisiin asioihin, koska se ei tule meiltä luonnostaan. Negatiivisten asioiden ja vaaranmerkkien huomaaminen on meille automaattista, eihän ihmiskunta muuten olisi enää hengissä, Avola sanoo. Ystävällisyys ruokkii ystävällisyyttä Kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen on yksi keino, jonka avulla aivoja voi treenata. Positiivista pedagogiikkaa tutkiva Avola uskoo, että kun lapset ja nuoret oppivat käsittelemään tunteitaan myötätunnon ja itsemyötätunnon avulla, ihmisen hyvinvointi lisääntyy ja mielenterveyden ongelmat vähenevät. Lisäksi nykypäivän nuoret saavat mahdollisuuden kasvaa sellaisiksi ihmisiksi, jotka pystyvät jonakin päivänä ratkaisemaan myös maailmanlaajuisia ongelmia nälänhädästä ilmastonmuutokseen. – Tutkimusten mukaan ihmissuhteet ovat suurin yksittäinen tekijä ihmisen terveydessä, ja ihmettelenkin, miksei niiden kehittämiseen panosteta samalla tavalla kuin vaikkapa tupakoinnin tai ylipainon vastaiseen työhön. Tai no, vastaushan on selvä, sieltä ei irtoa miljoonien bisnestä. Avolan mukaan positiivinen pedagogiikka on tieteenalana nuori. Hän itse on tehnyt hyvinvointivalmennuksen parissa töitä viitisentoista vuotta, ja viimeiset vuodet hän on keskittynyt kasvattajien kouluttamiseen. Hänen mukaansa lapsille ja nuorille pitäisi pystyä antamaan ajoissa sellaiset lähtökohdat, ettei heidän tarvitsisi viisikymppisenä herätä ymmärtämään, miten toisen ihmisen huomioon ottaminen, kannustaminen ja kiittäminen vaikuttavat sekä heidän omaansa että muiden hyvinvointiin ja terveyteen. Ystävällisyys ruokkii ystävällisyyttä, kunhan se on aitoa. Avola sanoo, että jo pienet lapset osaavat tulkita aikuisten tunteita ja oppivat esimerkistä. Jos meillä aikuisilla ei ole riittäviä tunnetaitoja emmekä osaa käyttäytyä niin kuin opetamme, kaikki on yhtä tyhjän kanssa. – Minulla oli kouluaikoina vaikeita masennusjaksoja, ja yläkoulussa olin hyvää vauhtia syrjäytymässä. Näin jälkikäteen mietin usein, että jos positiivinen pedagogiikka olisi jo keksitty ja jos joku olisi osannut opettaa sitä, olisinko säästynyt niiltä syvimmiltä masennuskausilta. Kirjaa päivittäin ylös kolme hyvää asiaa Avolalta ja hänen yhtiökumppaniltaan Viivi Pentikäiseltä ilmestyi loppuvuodesta Kukoistava kasvatus – positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja , joka on tarkoitettu kasvattajien tueksi. Kirjassa avataan tutkimustiedon ja harjoitteiden avulla niin positiivisen psykologian, positiivisen pedagogiikan kuin ratkaisukeskeisyydenkin teorioita ja käytäntöjä, mutta Avola haluaa tehdä selväksi, että kirja on tarkoitettu nimenomaan hyvinvoinnin lisäämiseen, ei pahoinvoinnin poistamiseen. Positiivinen pedagogiikka ei ole terveystiedettä tai terapiamuoto, eikä sen ajatuksena ole negatiivisten tunteiden tukahduttaminen, vaan kaikenlaisten tunteiden käsitteleminen ja hyvän vahvistaminen. – Ihminen voi olla positiivinen tai hänelle voidaan opettaa positiivista ajattelua, mutta se on eri asia kuin positiivinen pedagogiikka. Tässä on enemmänkin kyse aivojen toiminnasta ja niiden harjoittamisesta. Aivothan ovat omalla tavallaan kuin muukin kroppa, ei kerta kuntosalilla ketään vielä fitness-urheilijaksi tee. Ja kuten muunkin treenaamisen, myös positiivisen pedagogiikan harjoittelemisen voi aloittaa pienin askelin. Kirjaa päivittäin ylös kolme hyvää asiaa elämässäsi, ole ystävällinen aina kuin mahdollista, kannusta lasta, työkaveria tai ketä tahansa ainakin kerran päivässä, katso silmiin, ole läsnä. – Jokaisesta meistä löytyy jotain hyvää, ja se kannattaa sanoa ääneen. Nämä ovat lopulta hyvin yksinkertaisia asioita, ja kaikkihan me nämä tiedämme, onhan jo esimerkiksi Aristoteles kirjoittanut aiheesta vaikka kuinka paljon. Mutta niin hassulta kuin se saattaa kuulostaakin, nykyihminen tarvitsee tiedettä uskoakseen ja ymmärtääkseen, miten tärkeää on olla läsnä ja huomioida aidosti toinen ihminen. Nokialainen positiivisen pedagogiikan asiantuntija ja kouluttaja sekä työhyvinvointivalmentaja. Yksi viidestä osakkaasta Positive Education Oy:ssä, nokialaisen Pro-Energyn toinen omistaja. Kirjoittanut yhdessä Viivi Pentikäisen kanssa positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirjan nimeltä Kukoistava kasvatus (BEEhappy publishing, 2019). Kirjan englanninkielinen käännös ja äänikirja julkaistaan kevään aikana. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen koulutusohjelma alkaa maaliskuussa Tampereella, ja keväällä alkavat myös ensimmäiset kansainväliset koulutusohjelmat. Tekee parhaillaan Tampereen yliopistossa väitöskirjaa positiivisen pedagogiikan vaikutuksista opettajien hyvinvointiin ja asiantuntijuuden kehittymiseen.