Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Nokialaiset maisemat vesistöineen sopivat Lestinheittäjä-lyhytelokuvaan täydellisesti – ”Ajelimme satoja kilometrejä pikkuteitä ympäri Pirkanmaata, puhuimme hahmoista ja valikoimme sopivia juttuja”

Lestinheittäjä-lyhytelokuvaa filmattiin loppukesän ja syksyn aikana Myllyhaassa, Siurossa sekä Linnavuoressa. Nokialaisen käsikirjoittajan Kalle Saarisen kunnianhimoinen tragikomedia ammentaa juonensa maaseudun kansantarinoista. Käsikirjoittaja Saarinen ja ohjaaja Lauri Virtanen ovat helpottuneita miehiä. – Leikkaaminen ja muut jälkityöt kestävät koko loppuvuoden, mutta merkittävä etappi on saavutettu kuvausjakson päätyttyä, Saarinen sanoo. Sopiva miljöö Nokian lisäksi elokuvaa kuvattiin Sastamalassa, Tyrväällä ja Kangasalla. Nokia valikoitui keskeiseksi kuvauspaikaksi käytännön syistä. – Linnavuoren ja Siuron maisemat vesistöineen ovat elokuvaan täydellisesti sopiva miljöö. Myllyhaasta löytyi päähenkilön kodiksi lähes autenttisessa 1970-luvun kunnossa oleva asunto. Paikalliset ihmiset olivat ymmärtäväisiä ja sivullisille aiheutuneet hankaluudet saatiin kuitattua huumorilla, Virtanen kiittää. Yllätyksiltä ei kuvauksissa kuitenkaan vältytty. Muutamia ulkokohtauksia jouduttiin sään takia siirtämään ja käsikirjoitusta jouduttiin muokkaamaan rankkasateen takia lennosta. – Positiivisia yllätyksiä koettiin sitäkin enemmän. Harrastajanäyttelijät, lukuisat avustajat ja tekninen henkilökunta olivat suurella sydämellä mukana, Virtanen kehuu parikymmenpäistä tekijäjoukkoa. Ei pelleilyä eikä synkistelyä Tekijät kuvailevat elokuvaa huumorin värittämäksi kasvutarinaksi. Viinanmyyjä pyristelee irti rikollispiireistä ja ryhtyy ottamaan vastuuta tyttärestään sekä omasta elämästään. Tragikomedia on lajityyppinä vaativa. Käsikirjoitukseen jouduttiinkin hakemaan tasapainoa kirjoittamalla se moneen kertaan uusiksi. Kaikkiaan kirjoitusprosessi kesti lähes kaksi vuotta. – Näyttelijöiden kanssa käytiin tarkasti läpi mitä heiltä odotetaan, ettei suoritus mene pelleilyksi tai synkistelyksi. Huolellinen etukäteistyö ja onnistuneet näyttelijävalinnat helpottivat ohjaamista, Virtanen kertoo. Tarinaan on kerätty maalaiskylien kansanperinnettä, kertomuksia ja sattumuksia ympäri Pirkanmaata. – Värikynää on vahvasti käytetty, mutta joillain hahmoilla on esikuvansa oikeassa elämässä, Virtanen paljastaa. Kansantarinoiden istuttamisessa elokuvaan ”2000-luvun lönnrotit” käyttivät omanlaistaan metodia. – Ajelimme satoja kilometrejä pikkuteitä ympäri Pirkanmaata, puhuimme hahmoista ja valikoimme sopivia juttuja elokuvaan mukaan otettaviksi, Saarinen kertoo. Tärkeä osa elokuvaa on 1980-luvun ajankuva. Tuon ajan eläneille yksityiskohtien havainnointi tarjoaa runsaasti silmäkarkkia. – 1980-Luvun lavastaminen oli vielä suhteellisen helppoa. Viinanmyynti oli tuolloin vielä voimissaan olevaa ”pienyritteliäisyyttä” maalaiskylissä ennen rajojen aukeamista, Virtanen perustelee valittua ajankuvaa. Mahtava palapeli Kaksikko rahoitti elokuvan omasta pussistaan. Budjetista tekijät eivät kerro muuta kuin sen, että se ylitettiin reilusti. Rahan tekeminen ei Suomen kokoisessa maassa voi olla motivaattori lyhytelokuvan tekemisessä. Kumpaakin ajaa eteenpäin intohimo elokuvien tuottamiseen. – Elokuva on taiteiden kuningaslaji. Se on mahtava palapeli. On uskomaton fiilis, kun saa kaikki osa-alueet yhdistettyä toimivaksi, Saarinen sanoo. Lestinheittäjä on tarkoitus saada ensi vuonna mahdollisimman monille suomalaisille lyhytelokuvafestivaaleille. Tekijät toivovat suomalaisen maalaiseksotiikan purevan myös muissa pohjoismaissa. Myöhemmässä vaiheessa elokuva on tulossa ilmaisjakeluun nettiin. Itsensä haastaminen ja palo tarinoiden kertomiseen on saanut kaksikon suunnittelemaan jo seuraavaa elokuvaa. Saarinen kertoo, että pöytälaatikosta löytyy aihioita maalaiskomedioihin. – Rima on asetettava niin korkealle, että sen yli on lähes mahdotonta päästä, Virtanen sanoo.