Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Metsälampien kovaääninen kaakattaja palasi

Taivaalta kuuluvasta kovaäänisestä ja helposti tunnistettavasta linnun äänestä ”ka-ka-ka-ka-ka ” ei voi erehtyä. Kaakkurit , Nokian tunnuslinnut ovat palanneet muuttomatkaltaan Länsi-Euroopasta ja lepäilevät Pyhäjärven Saviselällä ja Kulovedellä odottaen pesimälampien vapautumista jääpeitteistä. Kaakot käyvät päivittäin tarkastamassa lampien jäätilanteen. Pesinnän aikana kaakkurit käyvät kalastuslennoillaan Pyhäjärvellä, Kulovedellä , sillä pesälampien kalakanta on vähäinen. Nokian yllä särki nokassaan kaakattava kaakkuri on tuttu näky lintujen palatessa kaupungin pohjoisosan kaakkurijärville ruokkimaan siellä odottavia nälkäisiä poikasiaan. Kaakatuksen lisäksi kaakkurilla on mitä mielikuvituksellisimpia ääniä pesimälammellaan , jotka saattaa pelästyttää pahaa-aavistamattoman metsien samoojan pahanpäiväisesti: Korkeita ” ooh”-kiljaisuja, karheita ”karr-korr-karr”- huutoja. Ympäristömelun tutkija Erkki Björk selvitti tutkimuksillaan, että kaakkurilla on linnuistamme lujin lauluääni. Mittauksissa kaakkurin äänen voimakkuudeksi saatiin 87,8 desibeliä, joutsenella 78,7 dB. Esteettömässä maastossa tosin kurjen fanfaarit saattaa nousta vielä lujemmiksi. Kantavin ääni todettiin kaulushaikaralla, joita on saapunut taas puhaltelemaan matalaa sumusireeniään Kauniaisten Piikkilänjärven, Tottijärven ja Siuron Lammasnokan pesimäkaislikkoihin. Ääni saattaa kantaa jopa 5 km:n päähän. Pesälautat auttavat kaakkuria Kaakkuritutkijoiden Lasse Kososen ja Pekka Rintamäen mukaan kaakkurin tilanne on Pirkanmaalla hyvä. Pesimäkannaksi arvioidaan Pirkanmaalla 60 - 70 paria . Paras kaakkuriyhteisö on Nokian pohjoisosan kaakkurijärvillä, jossa pesivien parien määrä vaihtelee vuosittain, mutta enimmillään näillä Natura-alueen yhdeksällä järvellä tai lammella on todettu 12 paria . Lintuharrastajat ovat auttaneet kaakkurien pesintöjä rakentamalla pesälammille rannasta irrallaan olevia sammallauttoja, jotka kaakkurit kelpuuttavat hyvällä menestyksellä pesimäalustakseen. Lammilla kelluvat ja pohjaan ankkuroidut pesälautat suojaavat kaakkureitten pesiä rantoja kiertäviltä maapedoilta ketulta, minkiltä ja supikoiralta. Pesätuhoja silti paljon Kaakkurien pesimälampien rannoilla tulisi välttää kulkemista touko-kesäkuussa, sillä pesältä pois pelotettuna kaakkurin munat joutuvat helposti kärkkyvien varislintujen ja harmaalokkien suihin. Ne ovat kaakkurin pesät jo kartoittaneet ja odottavat vain sopivaa hetkeä. Kaakkuri on omakin seurantalajini usean kunnan alueella. Viljakkalassa kurki tuhosi kaakkurin pesinnän syömällä suolammen rantamättäältä kaakkurin munat, vaikka kaakkurit kovaäänisesti yrittivät pesäänsä puolustaa. Jottei pesätuho toteutuisi taas, apuun pyydettiin Nokialla kesiään viettävä kaakkurimies Pertti Töttö , joka rakensi pesälammelle rannasta irrallaan olevan pesälautan. Siinä kaakkurin pesintä onnistui seuraavana kesänä ja kaksi poikasta pääsi lentoon kurjen seuratessa suolla varmaankin harmistuneena. Toisella Viljakkalan kaakkuripaikalla kalalokki valtasi pesäsaaren ja aggressiivisellä käyttäymisellään esti kaakkurin pesinnän. Kaakkuri suorittaa aamuherätyksen Kaakkuri on perinteisesti ollut erämaisten, soistuvien pikkulampien pesimälaji, mutta on alkanut pesiä viime vuosina pienillä kesämökkilammillakin, kun vain saa olla rauhassa. Hämeenkyrössä jopa kesämökin laiturin vieressä. Nokian Koskenmäessä asuvat Kaija ja Timo Leppäniemi kertoivat saavansa kesämökillään joka-aamuisen herätyksen suosikkilintunsa kaakkurin kaakatuksella. Herätyskelloa ei tarvita. Silti kaakkuri on näiden luonnonystävien tarkassa suojeluksessa ja ylpeyden aihe. Kuten pitääkin!