Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Korona muutti työtä - sähkömies ei jää juttelemaan ja myynti laskee kohti nollaa: ”Yrittäjän kantin täytyy kestää”

Olli Sorva, 62: Miten arkesi on koronatilanteen vuoksi muuttunut? Työ on muuttunut. Käyn päivittäin ihmisten kodeissa. Tällä hetkellä suurin osa käynneistä on sähkövikakorjauksia. Ennen oli tapana jutella työn ohella ja vielä työn valmistuttuakin asiakkaiden kanssa. Varsinkin ikäihmiset halusivat kertoa kuulumisia. Yleensä aina sain jutustelut aikatauluuni sopimaan, ja se oli molemmin puolin antoisaa. Korona-aikana vältän kaikkea puhumista ja pidän etäisyyttä enkä kättele asiakkaita. Käyttäydyn vähän niin kuin ”mörökölli”. Kylätoimintaharrastuksiini liittyvät tapaamiset ja tilaisuudet ovat tauolla. Onko arki nyt vaikeaa vai helppoa? Yrittäjälle tilanne on vaikea. Myymälämyynti on melkein nollassa, mutta toistaiseksi myymälämme palvelee normaalein aukioloajoin. Meillä myymälä on luonnostaan väljä ja aina on ollut muutaman metrin välimatkat helppo säilyttää, jos haluaa. Hallituksen yleisluonteiset suositukset, joita käytetään liikaa ehkä ajavat asiakkaat marketteihin ruokaostosten varjolla. Pitäisi olla tarkat ohjeet ja heti valvoa niitä tehokkaasti, niin homma toimisi oikein ja jämäkästi. Yrittäjyys luonnollisesti tarkoittaa, että työhön kuuluu riskinottoa ja yrittäjän kantin täytyy kestää, eikä siltä puolelta minulle ongelmaa synny. Mistä saat nyt hyvää mieltä? Työstäni olen aina pitänyt, eikä se mitään tervanjuontia nytkään ole. Työn ulkopuoliset haitat tuntuvat vähäpätöisiltä. Kylältä, jossa asun, löytyy kaunista luontoa. Aina vain, vuodesta toiseen, se lataa omia akkujani. Millaisia uusia rutiineja on muodostunut? Arkirytmi on toistaiseksi ollut vanha tuttu. Päiväni lähtevät käyntiin aamupuuron voimin ja töihin menen seitsemän nurkilla. Kotiin lähden yleensä 18-20 välillä ja lauantaisin aikaisemmin. Vapaa-aikaa vietän vaihteeksi enemmän sisällä. Kirjoitan Taivalkunnan kyläkirjeitä ja koitan saada aikani riittämään myös historiikin kokoamiseen tulevaa kyläyhdistyksemme 40-vuotisjuhlaa ajatellen. Aineistokeruuseen innostan nykyisiä ja entisiä kyläläisiä mukaan kaivamaan muistinsa sopukoita ja kokoamaan mahdollista muuta aineistoa. Tuo vanhojen arkistojen penkominen tuo mieleen monia mukavia muistoja, jotka ovat hautautuneet jonnekin taka-alalle. Mistä nautit? Meillä on mökki, sellainen vanha pieni pelkästään kesäkäyttöön, mutta hienolla paikalla Pyhäjärven rannalla. Vartissa sinne autolla ajaa ja mökin metsäisellä tontilla askarrellessa mahdolliset murheet unohtuvat. Viikko sitten kävin kaatamassa yhden haasteellisen pystyyn kuivaneen kookkaan kuusen. Se nyhräys otti oman aikansa, mutta varmistuipa siten muiden puiden ja rakennusten säilyminen ehjinä. Mitä toivoisit meiltä ja muilta? Toivoisin, että kaikki oppisivat näkemään kaiken sen kauniin, jonka keskellä olemme saaneet ja saamme elää. Ei tuomita muita. Olen havainnut, että ihmiset ovat kärkkäitä sanomaan, vaikka eivät taustoja tietäisikään. Varsinkin näin keväällä katupöly ja siitepölyt aiheuttavat monille oireita ja hankaluutta. Heidän tuskaansa ei pitäisi lisätä tuomitsemalla heitä viruksen levittäjiksi. Ihminen on pieni osa luontoa. Jo esihistoriallisesta ajasta lähtien luontoäiti on aika-ajoin meille tarjonnut epidemioita ja murheita, mutta myös terveyttä, virkistystä ja iloisia asioita. Ikäihmiset osaavat ottaa tämänkin tilanteen kokemukseensa nojautuen paremmin kuin nuoret, mutta muistakaa silti, että velvollisuutemme on heille tarvittaessa apua antaa. Annetaan toisillemme tilaa elää ja pidetään kaikista huolta. Olli Sorva on Nokian Sähkötalon yrittäjä, joka asuu vaimonsa kanssa omakotitalossa.