Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Blogit Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Nuori nokialaishyökkääjä nousi Ilves-fanien suosikiksi – Joona Ikonen saa ambulanssikuski-isänsä toistuvasti kauhun partaalle

Jyri Ikonen kävelee kauniina loppukesän päivänä tutun Nokian jäähallin vierustalla. Häntä harmittaa. Vieressä seisova Joona Ikonen on näet alkanut ottaa yliotetta isästään painimolskilla. – En olisi ikinä uskonut, kun tuossa lämittiin toisillemme, että jonain päivänä annetaan haastattelua, Jyri Ikonen nauraa. Isä ja Nokian Pyryssä jääkiekon aloittanut poika ovat ottaneet tässä jäähallissa ja sen ulkopuolella sijainneessa kaukalossa tuhansia luistimenpotkuja. Jyri Ikonen vei pienen poikansa alueen kaikkiin yleisöluisteluihin. Näin kehittyi Joona Ikosen luistelutaito, joka pitää nykyään vastustajat kiireisinä. Mutta palataan kiireeseen hetken päästä. Joona Ikonen työnsi ensipotkuillaan ämpäriä Hervannan jäällä Ikosten perhe asui Multisillassa, kun Joona Ikonen astui ensimmäisen kerran jäälle nelivuotiaana Hervannassa. – Joona työnsi silloin ämpäriä, Jyri Ikonen muistaa. – Joona luisteli yleisöjäillä useimmiten ilman mailaa ja meni hippaa kavereiden kanssa. Se on mielestäni parasta luisteluopetusta. Isä-Ikonen harrasti itsekin jääkiekkoa ja on veteraanilätkän Suomen mestari. Pelin nopeuteen ihastunut Ikonen oli mielissään, kun pojan palo lajia kohtaan roihahti. – Isästä se (harrastus) lähti, Joona Ikonen myöntää. Ikoset muuttivat vuonna 2003 Nokian Taka-Lauttalaan, jossa perhe yhä asuu. Jyri Ikonen on työskennellyt jo vuosikymmeniä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Työvuorot koostuvat joko tulipalojen sammuttamisesta tai ambulanssin ajamisesta. Lisäksi Toijalan kasvatti teki 20 vuoden ajan myös portsarin töitä öisin. Rankoille vuosille oli selkeä syy: Joona ja pikkuveli Julius Ikonen pelasivat jääkiekkoa, pikkusisko Emma Ikonen harrasti ratsastusta ja jalkapalloa. – Kenellekään ei voi sanoa ei. Jos tyttö sanoo, että hän haluaa ratsastaa, en voi sanoa ei, jos pojat pelaavat jääkiekkoa. Tein kahta työtä lasten takia. Jotta pystyimme kustantamaan kaiken, Ikonen kertoo. – Unet olivat vähissä, mutta kun pääsin jäähallille, se maailma vei mukanaan. Kun näin pikkuisten pelaavan, ei siinä paljoa univelat painaneet. Joona Ikonen kehuu isän merkityksen olleen iso. – Kun oli välillä motivaatio hukassa lähteä treeneihin koulun jälkeen, isä tuli aina hakemaan. Siitä minulle kehittyi halu itsekin lähteä. Himassa, jos olen ammuskellut, isä on aina kerännyt kiekot, Ikonen kiittää. – Isä on käynyt vielä sisarusten kanssa saman rumban. Kärsivällisyys on kultaa Mihinkään ei ole kiire. Siinä on Jyri Ikosen tärkeä opetus, joka paistaa Joona Ikosen urakehityksestä. Ikonen, 21, osallistui Pyryn juniorina kahdesti Ilveksen testitapahtumaan, mutta jäi vielä ensimmäisellä kerralla vuodeksi Nokialle kehittymään. Osa kavereista matkasi Tampereelle. Ikonen tuli perästä vuoden päästä. – Päätin, että pelaan vielä kauden Nokialla. Tai, no... Isä päätti, Ikonen korjaa. – Täällä oli kaikki lähellä, hyvät olosuhteet ja jäälle pääsi. Oli treenien lisäksi mailahöntsyä, yleisöluisteluita ja pelejä vanhempien kanssa, Jyri Ikonen perustelee. Päätöstä helpotti se, että Topias Haapanen teki saman ratkaisun tahollaan Pirkkalan Pingviineissä. Ilveksessä Ikonen oli kaudella 2014–15 tehnyt 57 pistettä B-juniorien SM-sarjassa, mutta valmennus näki, että lahjakkaan hyökkääjän tulisi pelata vielä yksi lisävuosi B-junioreissa. Monen nuoren kärsimätön mieli olisi lähtenyt laukkaamaan, muttei Ikosen. – Faija oli aina sanonut, ettei ole kiire mihinkään. Olin oppinut sitä ajattelua. Että ei tässä tarvitse olla 16-vuotiaana Liigassa, Ikonen taustoittaa. Isän motto on näkynyt pojan tekemisissä myös kentän ulkopuolella. Jyri Ikonen sai välillä odotella Joonaa parkkipaikalla tunnin harjoitusten jälkeen. Se silloin tällöin nostatti äänenpainoja. – Joona on ollut aina kuuluisa siitä, että tullaan viimeisenä pukukopista. Kun on kaksi muutakin lasta ja tekemistä riittää, niin... No, hän tuli viimeisenä, Jyri Ikonen virnistää. Kun poika hyppää kiekon tielle, isää pelottaa Joona Ikonen pelasi viime kaudella elämänsä parasta liigakiekkoa. Runkosarjan 35 pistettä oli ennätyslukema ja energinen hyökkääjä sukelsi Ilves-kannattajien sydämiin uhrautuvalla pelityylillään. Ikonen kuuluu uuden kauden alla niihin nuoriin Ilves-pelaajiin, joilta voidaan odottaa tulosta. Ikosen nimen yhteydessä on väläytelty jopa mahdollista kutsua Leijoniin. – Odotan parempaa kautta kuin viime kausi oli. Pisteiden valossa ainakin. Tavoitteena on pelata maajoukkueessa kahden vuoden sisään. Se on realistista jossain EHT-turnauksessa, Ikonen arvioi. Joona Ikonen esittelee mailansa: Ikonen on tunnettu alivoimaraatajana ja pelottomana laukausten blokkaajana. Toissakausi päättyi polvivammaan juuri blokin takia. Miltä isästä tuntuu, kun poika heittäytyy kaukalossa kiekon eteen? – Karmealta. Pelkään, että kiekko tulee kasvoihin, Jyri Ikonen parahtaa. Isä Jyri ja äiti Elisa Ikonen seuraavat Ilveksen jokaisen ottelun joko Hakametsässä tai tv-ruudusta. Otteluiden jälkeen poika palaa kotiin Nokialle – ainakin vielä hetken ajan. – Olen etsinyt asuntoa. Jos pääsisi porukoiden nurkista pois ja lähemmäs työpaikkaa. Äiti on sanonut, että et kai vielä lähde. Alkaa pikkuhiljaa riittää. Mittari on täynnä, Ikonen hymähtää. Tässä asiassa Joona Ikosella taitaa olla pieni kiire. Syntynyt: 14. toukokuuta vuonna 1998 Tampereella. Asuu Nokialla. Pelipaikka: Hyökkääjä. Pituus / paino: 178 cm / 82 kg. Seurat Liigassa: Ilves 2017– Viime kaudella: Runkosarjassa 60 ottelua 16 maalia + 19 syöttöä = 35 pistettä. Pudotuspeleissä 7. 1+1=2. Perhe: I sä Jyri, äiti Elisa, veli Julius ja sisko Emma. Lapsuuden idoli: Patrick Kane Äidistä: "Äiti vastaa ruuista. Ei minulla ole vieläkään mitään asiaa keittiöön. Äiti on tsemppaaja. Aina on ollut hyvä peli, pelasin miten vain. Liigan pahin viivapuolustaja: Teemu Suhonen, Tappara. "Osaa ampua hyökkääjän ohi." Unelmavaihto: Puolustuspään aloitus, oma blokattu laukaus, Ilvekselle vastahyökkäys, kiekko Ikoselle ja maali rannelaukauksella. Seuraa heitä Ilveksessä 2019–20: Matias Maccelli ja Lassi Thomson.