Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Pasi Kuhmonen tiesi jo 8-vuotiaana, että hänestä tulee mainostoimiston pomo – tällainen mies on Tampereen Ratikan ja Nokian kaupungin brändin takana

Vanha Koskenmäen apteekin talo seisoo jykevänä Ahteensivulla. Vuonna 1954 rakennettu kivitalo on palvellut koskenmäkeläisiä myös pyöräliikkeenä. Sitä ei Pasi Kuhmonen , 42, tiennyt, kun hän tuli katsomaan myynnissä olevaa kiinteistöä 11 vuotta sitten. Hän ei ennättänyt astua edes kynnyksen yli, kun hän tiesi tulleensa uuteen kotiinsa. Välittäjä näet kertoi talon olleen aiemmin apteekkina, ja Kuhmonen lumoutui. – Tämä talo on täynnä tarinoita, Kuhmonen sanoo. Nokialla on käytössä sanonta ”junan tuoma”. Sillä viitataan siihen, ettei ole paljasjalkainen nokialainen. Tampereen keskustasta Koskenmäkeen muuttanut Kuhmonen sanoo puolestaan, että hänet Nokialle toi talo. Talo täynnä vanhoja aarteita Aiemmat asukkaat olivat jo remontoineet talon asuinkäyttöön. Keskikerroksen olohuoneessa oli ennen apteekin asiakastilat palvelutiskeineen, ja keittiön ja ruokailutilan puolella takahuone, jossa tehtiin salvoja ja pussitettiin hotapulveria. Yläkerta oli jo apteekkarin aikana asuinkäytössä, kuten se on nykyäänkin. Vanhoja tarinoita ja esineitä rakastava Kuhmonen on sisustanut kotinsa vanhoilla aarteilla. Sivupöydällä, antiikkikellon vieressä on kahdet pikkulapsen kengät. Vihreät ovat samettia ja sinisestä farkkukankaasta tehdyt kuuluivat Sami-veljelle. Kenkien pohjissa on tuttu pyöreä tuotemerkki: Nokia. Olohuoneessa on ruskea 1960-luvun kernisohvakalusto, joka ei vuosikymmenissä ole menettänyt ryhdikkyyttään. Vitriinissä on lukuisten yrittäjäpalkintojen ja kunniakirjojen ohella hänen 6. luokalla tekemänsä pienoismalli talosta, jossa hän haluaisi asua aikuisena. Arkkitehtiä Kuhmosesta ei tullut, vaikka yksityiskohtaisesta ja huolellisesta työstä niin olisi tuolloin saattanutkin päätellä. 8-vuotias tiesi tulevaisuutensa Sen sijaan tavoitteellisesta ja itseltään paljon vaativasta miehestä tuli menestyneen markkinointi- ja viestintätoimiston Villivision asiakkuusjohtaja ja osakas. Villivisio on muun muassa Nokian kaupungin uuden brändin takana. Yritys on suunnitellut ja toteuttanut myös esimerkiksi Tampereen Ratikan brändi-ilmeen ja kokonaisvaltaisen markkinointiviestinnän ja on yksi kolmesta Tampereen kaupungin strategisen viestinnän puitetoimistosta. Pasi Kuhmonen tiesi jo 8-vuotiaana, mitä hänestä tulisi. Pirkko-opettaja oli kysynyt kakkosluokkalaisilta heidän tulevaisuudenhaaveistaan. – Mainostoimiston pomo, oli poika vastannut. Hän ei tiedä tänäkään päivänä, mistä moinen tuli lapsen mieleen. Mutta työ on ollut unelmien täyttymys: siinä yhdistyy luovuus, harrastukseksi tullut valokuvaaminen, asiakaspalvelu, tilanteiden ratkominen sekä itsensä toteuttaminen ja työllistäminen. Kyläkaupan filosofia mainostoimistoon Pasi Kuhmonen syntyi ja varttui keskisuomalaisessa Karstulan kunnassa. Isällä oli kuljetusyritys, jossa poikakin on nuorukaisena työskennellyt. Lähellä oli kaksikin kyläkauppaa, joista erityisen hyvin on jäänyt mieleen Aimo-kauppiaan kyläkauppa Kortejärvellä. Kauppias asui itse kaupan toisessa kerroksessa. Sieltä lapset kävivät ostamassa muun muassa merkkareita. Pasi Kuhmonen muistaa ihailleensa maalattuja limsapulloja, jotka olivat hyllyllä mallina siitä, mitä varastossa on. Aimon kyläkauppa oli täyden palvelun kyläkauppa, jossa kaikki oli mahdollista. Jos jotain tuotetta ei ollut, se tilattiin. Potkukelkankin sai ylihuomiseksi. Kyläkaupan filosofia elää Pasi Kuhmosen omassa yrityksessä. Strategisen markkinointiviestinnän, yrityskulttuurin ja palvelukohtaamisen yhdistävän Villivision syntymisellä on mielenkiintoinen syntytarinansa. Kuhmonen oli tullut Tampereelle Tamkiin opiskelemaan liiketaloutta ja markkinointia. Tamkin Proakatemiassa nuoret opiskelijat perustivat tiimiyrityksiä. Ensimmäinen sen yrityksistä oli aluksi osuuskunnaksi perustettu Villivisio, joka täyttää syksyllä 21 vuotta. Pasi Kuhmonen sanoo, että tuolloin mainos- ja viestintätoimistot olivat hyvin kategorisesti joko mainos- tai viestintätoimistoja. – Miksi toimisto ei voisi olla kuin tavaratalo kyläkaupan palveluilla? hän pohti tuolloin. Sellainen Villivisiosta tulikin. Kuhmonen on itse työskennellyt toimistossa niin graafisena suunnittelijana kuin toimitusjohtajanakin. Alkuvuosina työtahti oli hurja. Kuhmonen työskenteli päivät asiakkaiden kanssa ja suunnitteli illat. Hän teki töitä myös sunnuntaisin helpottaakseen seuraavaa viikkoa. Lukioiässä hän oli asettanut itselleen näin jälkikäteen katsottuna naivistisen tavoitteen: eläkkeelle kolmekymppisenä, asunto Eirassa, kultainen noutaja, ja vasta näiden jälkeen seurustelu ja matkustelu. Aivan näin ei käynyt. Nyt mies on itselleen armollisempi ja rytmittää vuorokaudet äidin neuvon mukaan. Kahdeksan tuntia unta, kahdeksan töitä ja kahdeksan vapaa-aikaa. Samaa neuvoa hän jakaa myös asiakkailleen ja saattaa patistaa asiakkaan palaverista hakemaan lasta tarhasta. – Ala on luova ja se vaatii, että aivojen on saatava lepoa. Nokian kaupunki saavutti kasvutavoitteen Pasi Kuhmonen kuvailee työtään paljolti asiakkaiden oman toimintansa selkiyttämiseksi. Kertokoon esimerkki Nokian kaupungin brändistrategian syntymisestä lisää. Kaupunki on kasvava ja kehittyvä. Sen vahvuuksia ovat muun muassa historia ja sijainti. Toisin sanoen, ja kuten Pasi Kuhmonen sen sanoo, elementit ovat kohdallaan. – Mutta brändiä ei ollut kiteytetty. Me pystymme ulkopuolisina näkemään, mitä kaupungin vetovoimaisuus on. Nokialla näkemyksiä kaupungin vahvuuksista ja vetovoimaisuudesta imettiin myös työpajoissa, joihin oli kutsuttu myös kuntalaisia. Se oli uutta. Moni suomalainen kunta markkinoi itseään hyvänä paikkana asua ja yrittää. Tällaiset viestit lähinnä hymyilyttävät Pasi Kuhmosta. – Brändin luominen on valintoja ja kohderyhmät tavoittavia kärkiviestejä, joilla on mielenkiintoinen tartuntapinta. Yksi Nokian kaupungin tavoitteista oli väestönkasvu. Kuhmonen iloitseekin viimeisimmistä luvuista: Tampereen ympäristökunnista Nokia kasvoi eniten ja ylitti jopa tavoitellun prosentin vuotuisen kasvun. Lomalla on tärkeää tylsistyä Jos tiedossa ei ole häitä tai hautajaisia, heinäkuussa Pasi Kuhmonen elää ilman kalenteria ja aikatauluja. Aina ei näin ole ollut. – Meillä oli ystäväpiirissä jopa exceltaulukot kesäviikonlopuille, milloin voimme nähdä, hän kuvailee tiukkoja työvuosiaan. Nyt hän suuntaa lomansa aluksi mökille Karstulaan: tuijottaa järveä ja katselee pilviä. – Ensimmäinen tavoite lomalla on tylsistyminen. Joskus siihen riittää 15 minuuttia, joskus muutama päivä. Tämän jälkeen lomalainen on avoin kaikelle. Tänä vuonna hän saattaa käydä Bomba-talolla tai lähteä eksymään ex tempore -matkalle Norjaan. Etukäteen hän ei kohteitaan googlettele, vaan nauttii päämäärättömästä kiertelystä ja katselusta. Se on heittäytymistä täysin vapaaseen lomaan. Pasi Kuhmonen on matkustellut paljon yksin, ja sitä hän suosittelee myös muille. – Esimerkiksi ravintolassa voin olla täysin ulkopuolinen ja seurata ihmisiä ja sosiaalisia tilanteita. Yksin matkustaessa voi toteuttaa sen, mitä itse haluaa ja mitä ei halua. Yksin näkee, kokee ja aistii enemmän. Paluu lapsuuden kyläkauppaan Mutta palataanpa vielä lopuksi lapsuuden kyläkauppaan. Pasi Kuhmonen oli vuosia ihaillut Aimo-kauppiaan maalattuja limsapulloja ja pyytänyt useasti, että olisi saanut ne ostaa. Kauppias ei koskaan niitä luvannut myydä. – Mutta kun Aimo jäi eläkkeelle, hän toi ne minulle seuraavana päivänä. Nyt nuo Jaffa- ja Palma-pullot ovat aarteina toisten aarteiden joukossa entisessä apteekin talossa, joka on tarinoita täynnä. Syntynyt vuonna 1978 Keski-Suomessa Karstulassa. Opiskeli liiketaloutta ja markkinointia Tampereen ammattikorkeakoulussa. Oli perustamassa tamperelaista Villivisiota vuonna 1999. Villivisio työllistää 20 työntekijää. Kuuntelee musiikkia laidasta laitaan Suomi-iskelmästä U2:een. Spotifyssä vain yksi lista, mutta sillä on 2 000 kappaletta. Oho1: Vaikka ei olekaan musikaalinen, osaa ulkoa muun muassa Yön, Hanoi Rocksin ja Joel Hallikaisen tuotannon. Nauttii hyvästä ruuasta ja kokkaamisesta ystävien seurassa. Ei lue useinkaan kirjoja, mutta on verkkolehtien suurkuluttaja. Oho2: Valokuvamuisti.