Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ihmiset toistavat samoja virheitä sukupolvesta toiseen, mutta lukemalla sen voi välttää

Sunnuntaina 8.9. vietettiin lukutuntia. Kuinka moni huomasi? Nykyään lukeminen tuntuu monesta tylsältä ja harmaalta. Ja näinhän asia on. Jos ei ole harjoitellut pienestä pitäen, aloittaminen voi olla sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle sen jättää, joten moni ei edes viitsi yrittää tosissaan. Yritän silti kannustaa lukemaan, vaikka tätä kolumnia tuskin lukevat ne, joita yritän asiasta vakuuttaa. Olen saanut lukiessani monia mahtavia elämyksiä, vähintäänkin yhtä mahtavia kuin todellisessa elämässäni, matkoillani, elokuvissa ja musiikissa. Muistan erään tiiliskiviromaanin, jonka ostin lahjaksi nimen perusteella divarista. Teos oli muuta kuin nimi antoi olettaa, joten en antanut sitä lahjaksi, vaan päätin lukea sen itse. Aihepiiri ei aluksi kiinnostanut, tyyli oli outoa ja opus tuhatsivuinen. Sisukkaasti jatkoin ensimmäiset sata sivua, ja tarina alkoi viedä mennessään. Joka päivä odotin, että pääsen jatkamaan, samalla kun jäljellä oleva osa oheni ja lopulta vääjäämättä loppui. Tuntui, kuin olisin pudonnut tyhjän päälle, niin vahvan vaikutuksen tarina teki. Lukeminen kehittää muistia, ajattelukykyä ja tunne-elämää. Muistin parantamisesta tuskin on kenellekään haittaa. Ajattelukyvyn kanssa lienee samoin, lukemalla oppii myös ilmaisemaan itseään tarkemmin kuin hymiöillä ja kansainvälisillä käsimerkeillä. Käsimerkeistä puheen ollen, lukemalla oppii myös, että liftaaminen peukalo pystyssä tai ok-merkin näyttäminen on eräissä maissa hyvinkin törkeää. Usein unohdettu hyöty lukemisessa on se, että oppii asettumaan toisen asemaan, ottamaan muita huomioon ja tarkastelemaan asioita useammalta kannalta. Moni väittää, että historia toistaa itseään, ja ettei sitä siksi kannata lukea. Uskon, että tämä pitää paikkansa, historia toistaa itseään, mutta ehkä juuri siksi, että ihmiset eivät tiedä siitä tarpeeksi ja toistavat siksi samoja virheitä sukupolvesta toiseen. Historiaa lukemalla voi välttää vanhat virheet. Francis Fukuyama väitti kylmän sodan päättyessä, että historia loppui, mutta perui puheensa melko pian. Itse luen pääasiassa historiaa ja elämänkertoja, ja usein totuus on jopa tarua ihmeellisempää.