Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Nostalgia Kaupallinen yhteistyö

Jos katsoo kauempaa voi nähdä lähemmäs - Maria Asunta tukistaa valtamediaa valikoivasta uutisoinnista

Oi niitä aikoja, jolloin riitti tieto siitä, että kaikkia ei voi miellyttää. Siis tieto siitä, että jos kumartaa toiseen suuntaan, pyllistää toiseen. Niinä aikoina ajattelukin oli luvallista ja se oli omiaan pitämään myös journalismin hengissä. Koska journalismi on ajattelemista. Kukapa olisi arvannut, että vain hetkeä myöhemmin eläisimme maailmassa, jossa oman mielipiteensä esiin tuominen, tai terve yhteiskuntakriittisyys vaatisi poikkeuksellista rohkeutta. Siurolainen toimittaja ja kirjailija Maria Asunta on rohkea, koska hän haluaa herättää ajattelemaan. Siksi, että sananvapaus toteutuisi, ja että myös toisenlainen käsitys todellisuudesta tulisi julki. Että asioista ja ihmisistä löytyisi tolkku. Joku voisi kysyä, pitääkö mediasta olla huolissaan? Asunnan vastaus on selkeä: pitää. – Ei voida korjata virheitä, jos niitä ei ensin tunnisteta. Virheet itsessään ovat inhimillisiä. Niitä tekevät kaikki. Aiemmin lastensuojelusta kriittisesti kirjoittaneena toimittajana ihastuttanut ja vihastuttanut Asunta, silloiselta nimeltään Syvälä, kiinnostui turvapaikkakriisistä ja siihen liittyvästä uutisoinnista viisi vuotta sitten. Hänen mielestään uutisvirrassa oli jotain kummallista, sillä esimerkiksi arviot tulijoiden määrästä muuttuivat alituiseen ja monet käsitteetkin olivat täysin hakusessa. – Puhuttiin pakolaisista, turvapaikanhakijoista tai siirtolaisista aivan summittaisesti. Status ja kansallisuus vaihtuivat Median ensimmäinen ”moka” oli Asunnan mukaan se, että puhuttiin Suomeen tulevista syyrialaisperheistä, mutta valtaosa tulijoista olikin irakilaisia nuorukaisia. Naisia ja lapsia ei näkynyt. – Esimerkiksi Sipilän idea antaa talonsa pakolaisille uutisoitiin tavalla, jolla pyrittiin vaikuttamaan tunteisiin. Oli liikaa näkökulmia, jotka sivuutettiin tai jopa jätettiin kertomatta. Siinä vaiheessa Asunta alkoi kerätä aineistoa ja linkkikirjastoa. Viiden vuoden seuranta ja analysointi yhdessä Oxfordin yliopiston käyneen kielitieteilijä Erkki Seppäsen kanssa tuotti tulokseksi ”Turvapaikka uutisissa”-nimisen populaarin tietoteoksen, joka on paitsi uutiskatsaus, myös katsaus lähihistoriaamme. Pyrkimys on ollut hyvään Ei media kuitenkaan ole ollut turvapaikkauutisoinnissa täysin hakoteillä, toki uutisointi on ollut myös laadukasta. Asunnan mukaan tiedonvälityksestä on löytynyt kansanvalistuksellinen pohjavire. – Tarkoitus on ollut hyvä, eli puhua monikulttuurisuuden puolesta. Median tehtävä ei kuitenkaan ole muokata ihmisten mielipiteitä, vaan välittää tietoa ja antaa ihmisten tehdä itse omat johtopäätöksensä, Asunta ruotii mediaa. – Kyse on siitä mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta. Niiden täytyy olla tasapainossa, Asunta sanoo ja valaisee sanottavaansa esimerkillä. – Mediassa on puhuttu korostetusti rasismin ja vihapuheen uhasta, mutta sen sijaan kerrottu melko vähän muista turvallisuusuhkista, joita laajamittainen ja äkillinen maahantulo aiheutti. – Esimerkkejä löytyisi vaikkapa poliisin kokemuksista omassa arjessaan, kun poliisi joutui piiritetyksi vastaanottokeskuksessa ja joutui perääntymään. Lisäksi monet pakolaistaustaiset olivat huolissaan hallitsemattomaksi käyneestä turvapaikkapolitiikasta siksi, etteivät he halunneet vahvistaa Suomessa sitä todellisuutta, jota itse olivat kerran paenneet. Pieni ihminen keskiössä Asunta korostaa, että kokonaiskuvan kannalta tärkeää on asioiden painotus ja juuri sitä kirjoittajakaksikko on pyrkinyt kirjassaan hahmottamaan. Eniten Asunta on huolissaan siitä, jos kieltäydytään kuulemasta kansalaisten huolia ja murheita. – Se on elitististä, jos ”paremmin tietävä media” tulee kertomaan, miten asioiden kuuluu olla. Asunta käyttää mieluusti termejä ”asiantuntijavalta” ja ”lumeobjektiivisuus”. – Se on pahimmillaan sitä, että kuullaan ensin kansalaisen tarina ja tuodaan sitten kyseisen kansalaisen arjesta mitään tietämätön puhuva asiantuntijapää selittämään tyhjäksi kansalaisen näkemys. Tekijät toivovat, että kirja herättäisi keskustelua journalismista. Median on ansaittava kansalaisten luottamus uudelleen, eikä se onnistu, ellei omia sokeita pisteitä tunnisteta. Asunta korostaa, että kirja ei ole akateeminen tutkimus, vaan yksi näkökulma edistämässä yhteiskunnallista moniäänisyyttä. – Se on avaus siihen, minkä olemme havainneet olevan pielessä. Toinen kysymys on se, kuinka paljon tässä on eroa verrattuna akateemiseen tutkimukseen, ja siitä olisi kiva päästä keskustelemaan. Kirja julkistetaan perjantaina 11.9 Tampereella ravintola Telakan yläkerrassa 19-21. Maria Asunta on kirjailjavieraana Nokian pääkirjastossa 1.10. 2020 kello 18-19. vapaa journalisti, tieto- ja kaunokirjallisuuden moniottelija julkaissut yhteiskunnallisia runoteoksia, romaaneja, tietokirjoja ja lehtiartikkeleita vuodesta 2000 työskennellyt Lähi-idän maissa ja on toteuttanut Afrikassa rasisminvastaisen taidetyöpajan Suomen ulkoministeriön tuella ”Turvapaikka uutisissa” on Asunnan kymmenes teos